”Konstitpa on vaimollakin.”
Dialogikerronta yhteiskunnallisen teeman esiintuojana Maria Jotunin novellissa ”Kansantapa”
Abstract
Artikkelissa käsitellään Maria Jotunin novellia ”Kansantapa” (kokoelmasta Kun on tunteet, 1913) sekä siinä esiintyviä dialogikerronnan keinoja kuvata yhteiskunnallisia kysymyksiä. Yhden novellin tekstianalyysin kautta nostetaan esiin kerronnallisia piirteitä, joiden voi nähdä esiintyvän Jotunin novellituotannossa laajemminkin. Samalla artikkeli avaa uusia näkökulmia dialogikerronnan tutkimukseen sekä haastaa perinteisiä käsityksiä vuoropuhelusta objektiivisena, henkilöhahmokeskeisenä tai emansipoivana kerrontarakenteena.
Analyysissa nostetaan esiin dialogikerronnan kohtia, jotka ovat luettavissa kertojan muotoilemiksi ja tekstin tematiikkaa välittäviksi esityksiksi. Dialogikerrontaa koskevaan teoriaan yhdistyvät kognitiivinen, retorinen ja Susan Lanserin edustama varhainen feministinen narratologia. ”Kansantavan” dialogi jaottuu kolmeen erilaiseen muotoon, jotka 1) kuvaavat tarinamaailman vuorovaikutustilannetta, 2) toimivat hahmojen mielten välillä tematisoituna esityksenä sekä 3) välittävät kollektiivista ääntä. Analyysin tuloksena kirjoittaja ehdottaa, että todentuntuisuuteen pyrkivän, yksilöllisen puheen esityksen lisäksi dialogikerronnan on mahdollista välittää myös laajempia kulttuurisia odotuksia sekä tekstin yhteiskunnallista tematiikkaa.
