Asemointi ja tutkijakuvat tiedettä popularisoivien biologien matkakertomuksissa
Abstrakti
Tarkastelen kirjoituksessani sitä, kuinka tutkijoiden tietokirjoihin upotetuissa matkakertomuksissa rakennetaan tutkijan, erityisesti tutkimusmatkailijan, julkista persoonaa ja edelleen tiedeyhteisön ulkopuolelle suunnattua kuvaa siitä, mitä tutkimusmatkailu ruohonjuuritasolta koettuna on. Perehdyn varsinkin siihen, kuinka kertomuksissa työstetään tutkijan identiteettiä suhteessa matkalla kohdattuihin toisiin ja millaisia merkityksiä tutkimusmatkailulle annetaan suhteessa muihin matkailun muotoihin, esimerkiksi turismiin. Analyysikehikkona on Michael Bambergin asemointimalli, joka ohjaa tarkastelemaan tarinankerrontaa monitasoisena identiteettejä rakentavana toimintana. Malli on alkujaan suunniteltu keskustelumuotoisen kerronnan analyysiin, mutta artikkelissa kokeilen, missä määrin ja millaisin reunaehdoin sitä on mahdollista soveltaa myös kirjallisen kerronnan analyysissa. Aineistoksi on kerätty neljä tiedettä popularisoivaa nykytietokirjaa, jotka ovat suomalaisten biologien laatimia.
Tutkimustuloksina esitän kolme tutkijoiden matkakertomuksille ominaista asemoinnin käytännettä: i) ei-tutkijoista erottautuminen ammatillista havainnointikykyä – tutkijan katsetta – korostamalla; ii) erottautuminen muista matkailijoista (etenkin turisteista ja reppureissaajista) painottamalla tutkimusmatkailuun liittyviä vastoinkäymisiä ja epämukavuuksia; iii) itsereflektiivinen erottautuminen kerrotusta minästä ja nykyisen minän asemoiminen esimerkiksi kokeneeksi, maailmaa nähneeksi tutkimusmatkailijaksi.
