Saniaisessa uusiutuva elämä

Marko Niemen digitaalinen runo "Kaunopuheinen saniainen" ei-inhimillisen vierauden ja lukemisen vaikeuden kohtaamisen tilana

Författare

  • Päivi Koponen Turun yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.30665/av.132105

Nyckelord:

itselukutaito, kasviajattelu, Kaunopuheinen saniainen, kerronnallinen toimijuus, Marko Niemi, ympäristölukutaito

Abstract

Artikkeli käsittelee ei-inhimillisen elämän vaikuttavuuden voimaa Marko Niemen digitaalisessa runossa "Kaunopuheinen Saniainen", jota on vaikeus tulkita kognitiivisella tasolla. Runosta voi lukea yhtymäkohdan kestävyyskriisin ratkaisemisen vaikeudessa syntyvään toimijuuden menettämisen kokemukseen. Erityisenä huomiona on itselukutaito, joka tarkoittaa kykyä lukea omia lukuprosessissa herääviä tunteita, jotka ohjaavat ajattelua ja toimintaa. Artikkeli pyrkii kuvaamaan sitä, miten herääviä tunteita voi säädellä kestävämpiin suuntiin yhteisöllisen lukemisen keinoin. Artikkeli ilmentää siten itselukutaitoon perustuvan ympäristölukutaidon vahvistamisen tarvetta kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Artikkelin teoreettiset lähtökohdat ovat ei-inhimillistä, kerronnallista toimijuutta ja vastavuoroisuutta painottavassa kirjallisuudentutkimuksessa. Erityisenä keskustelukumppanina on Michael Marderin kasviajattelu.

Nedladdningar

Publicerad

2024-09-26

Nummer

Sektion

Artikkelit

Referera så här

Koponen, P. (2024). Saniaisessa uusiutuva elämä: Marko Niemen digitaalinen runo "Kaunopuheinen saniainen" ei-inhimillisen vierauden ja lukemisen vaikeuden kohtaamisen tilana. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti, 21(3), 22–39. https://doi.org/10.30665/av.132105