Saniaisessa uusiutuva elämä
Marko Niemen digitaalinen runo "Kaunopuheinen saniainen" ei-inhimillisen vierauden ja lukemisen vaikeuden kohtaamisen tilana
Abstract
Artikkeli käsittelee ei-inhimillisen elämän vaikuttavuuden voimaa Marko Niemen digitaalisessa runossa "Kaunopuheinen saniainen", jota on vaikeus tulkita kognitiivisella tasolla. Runosta voi lukea yhtymäkohdan kestävyyskriisin ratkaisemisen vaikeudessa syntyvään toimijuuden menettämisen kokemukseen. Erityisenä huomiona on itselukutaito, joka tarkoittaa kykyä lukea omia lukuprosessissa herääviä tunteita, jotka alkavat ohjaavat ajattelua ja toimintaa. Artikkeli pyrkii kuvaamaan sitä, miten emotionaalista resilienssiä on mahdollista vahvistaa, kun herääviä tunteita säädellään kestävämpiin suuntiin yhteisöllisen lukemisen keinoin. Näin ollen artikkeli osallistuu laajempaan pohdintaan kestävyyskriisin kohtaamisesta. Artikkelin teoreettiset lähtökohdat ovat ei-inhimillistä, toimijuutta ja vastavuoroisuutta painottavassa kirjallisuudentutkimuksessa. Artikkelissa hahmotellaan myös ympäristötraumaattisen tiedon kohtaamiseen soveltuvaa metodologiaa Michael Marderin kasviajattelun avulla.
Det här verket är licensierat under en Creative Commons Erkännande-DelaLika 4.0 Internationell-licens.