Maailma tuhon jälkeen

Siiri Enorannan Maailmantyttäret dynaamisena utopiana

  • Elise Nykänen Helsingin yliopisto

Abstract

Artikkelini tarkastelee dynaamisen utopian keinoja ja tehtäviä Siiri Enorannan nuortenromaanissa Maailmantyttäret (2022). Suomalaisessa nykykirjallisuudentutkimuksessa utopiaa on tutkittu ensisijaisesti suhteessa dystopiaan. Kyseenalaistaessaan käsityksen utopiasta staattisena ihanneyhteiskuntana osa utopiatutkijoista on kritisoinut käsitystä utopiasta väistämättä totalitarismiin johtavana visiona. He ovat lähestyneet utopiaa spekulaationa, joka nykyhetkeä kritisoidessaan esittää täydellistymän sijaan vaihtoehtoja vallitsevalle järjestelmälle.

Analyysini osoittaa, että Enorannan teos ilmentää feministisille nykyutopioille ominaista, muutosta lukijassa esiin kutsuvaa dynaamisuutta, joka ilmenee monien minäkertojien ääniä yhdistävässä kerrontatilanteessa ja lukijapositioiden moneudessa. Maailmantyttäret nojaa yhteiskunnalliseen unelmointiin vilpittömästi osallistuvan tekijän empaattiseen viestintään. Dynaamisen utopian pyrkimyksenä on valaa nuoriin (vähemmistö)lukijoihin tulevaisuudenuskoa ja kutsua esiin erimielisten välistä diplomatiaa. Nykyaikakritiikin osalta teos hyödyntää affektiivis-retorisina keinoina vieraannuttamista, satiiria ja ironista etäännyttämistä. Esitän, että vaihtoehtona dystopian vaikuttamisen keinoille teos korostaa kollektiivisen unelmoinnin merkitystä: tuhon kuvitteleminen ja siitä varoittaminen eivät tuota toivottua tulosta yhteiskunnallisen muutoksen aikaansaamiseksi, sillä usko sosiaaliseen muutokseen ennakoi muutosta edistäviä tekoja.

Sektion
Artikkelit
Publicerad
apr 9, 2024
Referera så här
Nykänen, E. (2024). Maailma tuhon jälkeen: Siiri Enorannan Maailmantyttäret dynaamisena utopiana. AVAIN - Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, 21(1), 54–69. https://doi.org/10.30665/av.141663