”Var kommer du ifrån... ursprungligen?”
Eija Hetekivi Olssonin Miira kieli-ideologioiden taistelutantereena
Abstract
Artikkeli käsittelee kielen ja vallan välistä suhdetta Eija Hetekivi Olssonin Miirassa (2016; suom. Miira). Miira muuntaa sellaista kertomisen tapaa, jossa suomen kieli ja suomalaisten vähemmistöasema Ruotsissa yhdistyy hiljaisuuteen ja heikkoon sosiaaliseen asemaan. Artikkelin keskeisenä käsitteenä on kieli-ideologia. Se ymmärretään sellaisina jokapäiväisinä kielellisinä käytäntöinä, jotka muokkaavat käsityksiä kielen arvosta ja merkityksestä.
Koulu on romaanin keskeinen tapahtumapaikka, ja siitä tulee myös kieli-ideologioiden taistelutanner. Teoksen päähenkilö, Miira, joka aloittaa lukion göteborgilaisessa keskustakoulussa, yhdistää koulussa käytetyn kielen yksikielisyyden normiin ja hänelle vieraisiin sosiaalisiin koodeihin. Kouluympäristössä ei ole tilaa Miiran kielille, joita on muokannut sekä suomalaistausta että lapsuus ja nuoruus göteborgilaislähiöissä. Hiljaisuuden sijaan Miira kuitenkin lähtee vastustamaan koulun alistavia kielikäytäntöjä, ja tässä suhteessa romaani eroaa ruotsinsuomalaisen klassikkoromaanin, Antti Jalavan Asfaltblomman(1980, suom. Asfalttikukka) päähenkilöstä. Miiran luokkatoveilleen kokoama sanalista – eräänlainen sanakirja – , johon hän on koonnut suomenkielisiä sanoja ja niiden ruotsinkieliset selitykset, on tulkittavissa vaatimukseksi muuttaa kielten välistä hierarkkista järjestystä. Laajemmin koko romaani, joka yhdistää Göteborgin slangia, suomen kieltä ja kirjailijan itsensä keksimiä sanoja, moninaistaa ja järjestää uudelleen nyky-yhteiskunnan kielisuhteita.
