Mythopoiesis Torgny Lindgrenin romaaneissa
Abstract
Uskonnollisen kuvaston tiedetään olevan tärkeä elementti ruotsalaisen Torgny Lindgrenin romaaneissa ja novelleissa. Artikkelissa esitetään, että Lindgren ei ole niinkään uskonnollinen kirjailija sanan tavanomaisessa merkityksessä kuin mythopoiesiksen kuvaaja, sen tavan, miten ihmisen ja yhteisöt luovat ja käyttävät uskonnollisia myyttejä, kuvia ja kertomuksia. Tämä tulee näkyviin yhtä hyvin raamatullisessa romaanissa Bat Sebakuin Lindgrenin nykyisen tai edellisen vuosisadan alkupuolen Ruotsiin sijoittuvissa romaaneissa ja kertomuksissa. Bat Sebananalyysi osoittaa, että ihmiset luovat Jumalan omaksi kuvakseen ja samalla selittääkseen maailman luonnetta ja sen tapahtumia itselleen. Jumalan kuva on riippuvainen paikallisista olosuhteista. Tämä tulee esille myös Västerbotteniin sijoittuvissa romaaneissa, jotka osoittavat, että ihmisen mytopoeettinen aktiivisuus jatkuu senkin jälkeen, kun on luovuttu paikallisen herätysliikkeen uskonnollisesta näkemyksestä. Lindgrenin näkemys on, että mythopoiesis on modernin olosuhteissakin ihmisen luontainen tapa tehdä itselleen tapahtumia mielekkäiksi. Mytopoeettinen toiminta on kuitenkin väärin suunnattua silloin, kun Absoluutin asemaan nostetaan, kuten romaaneissa Hummelhonungja Pölsan, jotakin niin triviaalia kuin ehdottoman miellyttävä maku.
