Luonnon ja sydämen rytmissä
Etnografinen tutkimus shamaanirummun syntyyn ja käyttöön liitetyistä merkityksistä
DOI:
https://doi.org/10.30666/elore.125960Avainsanat:
shamanismi, shamaanirumpu, autoetnografia, transformatiivinen tutkimus, dekolonisaatioAbstrakti
Yhä useampi suomalainen tuntee elävää yhteyttä oman kulttuurinsa vanhimpina pidettyihin shamanistisen kulttuurin muotoihin. Shamaanirumpu toimii yhtenä välineenä, joka edistää ikivanhaksi koetun luontoyhteyden vahvistumista. Vaikka historiallisia todisteita suomalaisten käyttämistä shamaanirummuista on vähän, viimeisen 30 vuoden aikana shamaanirumpujen tekijöiden ja käyttäjien määrä on voimakkaasti kasvanut. Nykyään rumpujen voi todeta olevan näkyvä osa suomalaisten shamanististen harjoittajien toimintaa.
Tutkimukseni käsittelee Saamenmaan eteläpuoleisen Suomen shamaanirumpujen syntyä ja niihin liitettyjä merkityksiä käyttäjilleen. Tarkastelen shamaanirumpujen arvoja ja vaikutuksia transformatiivisen tutkimussuuntauksen keinoin. Menetelmällisesti käytän autoetnografiaa, intuitiivisia haastatteluita ja havainnointia. Autoetnografisen jaksoni aikana vuosina 2019–2022 olen valmistanut ja maalannut 79 shamaanirumpua sekä osallistunut useisiin rumputapahtumiin, myös järjestäen niitä. Olen haastatellut autoetnografisen aineiston lisäksi yhdeksää rummuntekijää ja rummuttajaa. Näiden haastatteluiden perusteella olen tarkastellut rummun merkityksiä "sielun jatkeena", luontoyhteyden voimistajina, parannusvälineinä, neuvoa antavina välineinä sekä "oman äänen voimistajina". Rummun voi nähdä osana sekä yksilöllistä että yhteisöllistä voimaantumisprosessia. Vaikka suomalaisia ei pidetä alkuperäiskansana, käytän Linda Tuhiwai Smithin kehittämää alk,uperäiskansojen tutkimusagendaa hahmottamaan suomalaisen shamanismin selviytymisprosessia kohti itsemääräämisoikeutta.
Rummut kuuluvat suomalaisten shamaanien ja shamanististen harjoittajien nykypäivään, ja niillä on muuttuvia sekä kasvavia merkityksiä käyttäjilleen. Rumpu ei ole välttämätön shamanismin harjoittamiselle, mutta liittyy usein erityisesti näkyväksi tulemiseen ja voimaantumiseen. Suomalaisten shamaanirumpujen esimerkin kautta voimme lähestyä koko suomalaisen shamanismin nykytilaa ja ymmärtää sitä muutosta, joka on mahdollistanut lisääntyneen shamanistisen toiminnan näkyvyyden.
