”Silloin oli ihan normaalia, että lapset kulkivat itsekseen tarhaan ja sieltä kotiin”

Muistitietoaineistojen itsenäiset kaupunkilaislapset

  • Veera Moll
  • Laika Nevalainen

Abstrakti

Kysymme artikkelissamme, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet lasten itsenäisen liikkumisen kulttuurin muotoutumiseen pääkaupunkiseudulla. Tarkastelemme kysymystä kahden pääkaupunkiseutua käsittelevän muistitietoaineiston, vuonna 2004 toteutetun Helsinki – Stadini -kirjoituskilpailun ja 2016–2017 järjestetyn Lapsuus lähiössä -muistitietokeruun, avulla. Näiden aineistojen puitteissa vertailemme lapsuusmuistoja 1940–1950-lukujen kantakaupungista ja 1950–1980-lukujen esikaupungeista.

Muistitietoaineistoissa houkutteleva ja riittävän turvalliseksi koettu kaupunkiympäristö kannusti lapsia liikkumaan ympäristössä – niin kantakaupungissa kuin lähiössä. Kaupungin lasten liikkumiskulttuuri muistuttaakin paljon maaseudun lasten vapaata liikkumista. Sodanjälkeisen kantakaupungin lapsuutta leimasivat kodin ahtaat sisätilat ja tekemismahdollisuuksien laaja kirjo ulkona. Esikaupungissa kotipiha ja metsä olivat lapsille keskeisimpiä oleskelupaikkoja. Molempien aineistojen kuvauksissa lapset liikkuivat paljon yksin tai sisarusten ja ystävien kanssa, ja itsenäisyys kuvataan pääosin myönteisenä.

Vaikka käsitys lapsista muuttui vähitellen hoivaavampaan suuntaan, näyttivät vanhemmat mieltäneen itsenäisen liikkumisen hyödylliseksi kansalaistaidoksi sekä sodanjälkeisessä kantakaupungissa että myöhemmin lähiössä. Toisaalta päivähoidon puutteen vuoksi valvontaan ei ollut aina edes mahdollisuuksia, joten lasten opettaminen itsenäisiksi liikkujiksi oli myös pakon sanelemaa. Myös tiheä kouluverkosto, riittävän turvallinen kaupunkiympäristö ja joukkoliikenne ovat mahdollistaneet lasten itsenäisen liikkumisen.

Lähdeviitteet

Aarnikko, Heljä, Marketta Kyttä ja Tiina Myllymäki. 2002. Lasten näkökulma tienpidossa. Helsinki: Tiehallinto.

Alanen, Leena. 2001. ”Lapsuus yhteiskunnallisena ilmiönä: Sosiologia ja sukupolvijärjestys.” Teoksessa Lapsuudesta vanhuuteen: Iän sosiologiaa, toimittaneet Anne Sankari ja Jyrki Jyrkämä, 161–186. Tampere: Vastapaino.

Bhosale, Julie. 2015. Understanding Children’s Independent Mobility. Auckland: Auckland University of Technology.

Christensen, Pia ja Margaret O’Brien. 2002. Home Neighbourhood and Community. London: Routledge.

Derbyshire, David. 2007. ”How children lost the right to roam in four generations.” Daily Mail, Mail Online 15.6.2007. http://www.dailymail.co.uk/news/article-462091/How-children-lost-right-roam-generations.html.

Gaster, Sanford. 1991. ”Urban Children’s Access to their Neigbourhood: Changes over Three Generations.” Environment and Behaviour 23(1): 70–85. https://doi.org/10.1177/0013916591231004.

Herzen, Heikki von. 1946. Koti vaiko kasarmi lapsillemme: Asunnontarvitsijoiden näkökohtia asunto- ja asemakaavakysymyksissä. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Hillman, Mayer, John Adams ja John Whitelegg. 1990. One False Move: A Study of Children’s Independent Mobility. London: Policy Studies Institute.

Holloway, Sarah L. ja Gill Valentine. 2005. ”Children’s Geographies and the New Social Studies of Childhood.” Teoksessa Childhood: Critical Concepts in Sociology. Volume 1, toimittanut Chris Jenks, 163–188. London: Routledge.

Hytönen, Kirsi-Maria. 2014. Ei elämääni lomia mahtunut: Naisten muistelukerrontaa palkkatyöstä talvi- ja jatkosotien ja jälleenrakennuksen aikana. Joensuu: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura.

Ilmonen, Mervi. 2016. ”Tulevat lähiöt: Segregaatiota vai gentrifikaatiota?” Teoksessa Lähiö ja kaupunki: Asuinalueen rajat muutoksessa, toimittanut Markku Norvansuo, 101–117. Espoo: Aalto-yliopisto.

Juntto, Anneli ja Anni Vilkko. 2005. ”Monta kotia: Suurten ikäluokkien asumishistoriat.” Teoksessa Suuret ikäluokat, toimittanut Antti Karisto, 115–144. Tampere: Vastapaino.

Karsten, Lia. 2005. ”It All Used to be Better? Different Generations on Continuity and Change in Urban Children’s Daily Use of Space.” Children’s Geographies 3(3): 275–290. https://doi.org/10.1080/14733280500352912.

Karsten, Lia. 2017. ”Mapping Children’s Place in the City: The Changing Boundaries between Public and Private Space.” Esitelmä Aalto-yliopiston 13th Quo Vadis Architectura? Mixing the Private and the Public in the City -tapahtumassa 20.9.2017.

Korkiakangas, Pirjo. 1999. ”Muisti, muistelu, perinne.” Teoksessa Kulttuurin muuttuvat kasvot: Johdatusta etnologiatieteisiin, toimittaneet Bo Lönnqvist, Elina Kiuru ja Eeva Uusitalo, 155–176. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Korkiakangas, Pirjo. 1996. Muistoista rakentuva lapsuus: Agraarinen perintö lapsuuden työnteon ja leikkien muistelussa. Helsinki: Suomen muinaismuistoyhdistys.

Korkiakangas, Pirjo. 2005. ”Muistoista tulkintaan: Muisti ja muisteluaineistot etnologian tutkimuksessa.” Teoksessa Polkuja etnologian menetelmiin, toimittaneet Pirjo Korkiakangas, Pia Olsson ja Helena Ruotsala, 129–147. Helsinki: Ethnos ry.

Koskinen-Koivisto, Eerika. 2016. ”Negotiating the Past at the Kitchen Table: Nostalgia as a Narrative Strategy in an Intergenerational Context.” Journal of Finnish Studies 19(2): 7–23.

Kullman, Kim. 2015. Mobility Experiments: Learning Urban Travel with Children in Helsinki. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Kullman, Kim. 2010. ”Transitional Geographies: Making Mobile Children.” Social ja Cultural Geography 11(8): 829–846. https://doi.org/10.1080/14649365.2010.523839.

Kullman, Kim, Harriet Strandell ja Lotta Haikkola. 2012. ”Lapsuuden muuttuvat tilat.” Teoksessa Lapsuuden muuttuvat tilat, toimittaneet Lotta Haikkola, Kim Kullman ja Harriet Strandell, 9–26. Tampere: Vastapaino.

Kyttä, Marketta. 2004. ”The extent of children’s independent mobility and the number of actualized affordances as criteria for child-friendly environments.” Journal of Environmental Psychology 24(2): 179–198. https://doi.org/10.1016/S0272-4944(03)00073-2.

Kyttä, Marketta, Anna Broberg ja Maarit Kahila. 2009. ”Lasten liikkumista ja terveyttä edistävä urbaani ympäristö.” Yhdyskuntasuunnittelu 47(2): 6–25.

Kyttä, Marketta, Jukka Hirvonen, Julia Rudner, Iiris Pirjola ja Tiina Laatikainen. 2015. ”The last free-range children? Children’s independent mobility in Finland in the 1990s and 2010s.” Journal of Transport Geography 47: 1–12. https://doi.org/10.1016/j.jtrangeo.2015.07.004.

Laakkonen, Simo. 2011. ”Asphalt Kids and the Matrix City: Reminiscences of the Children’s Urban Environmental History.” Urban History 38(2): 302–323. https://doi.org/10.1017/S0963926811000423.

Luhtakallio, Eeva ja Maria Mustaranta. 2017. Demokratia suomalaisessa lähiössä. Helsinki: Into-kustannus.

Malinen, Antti ja Tuomo Tamminen. 2017. Jälleenrakentajien lapset: Sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin. Helsinki: Gaudeamus.

Moilanen, Kaisu. 2009. ”Lapset eivät saa enää liikkua niin vapaasti kuin 50-luvulla.” Helsingin Sanomat 24.11.2009. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004694637.html.

Moll, Veera ja Hanna Kuusi. Tulossa. ”From City Streets to Suburban Woodlands: The Urban Planning Debate on Children’s Needs, and Childhood Reminiscences, of 1940s–1970s Helsinki.”

Näre, Sari ja Jenni Kirves. 2018. ”Lapsuus sodan keskellä.” Teoksessa Kotirintama, toimittanut Martti Turtola, 246–267. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö.

Pöysä, Jyrki. 1997. Jätkän synty: Tutkimus sosiaalisen kategorian muotoutumisesta suomalaisessa kulttuurissa ja itäsuomalaisessa metsätyöperinteessä. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Roivainen, Irene. 1999. Sokeripala metsän keskellä: Lähiö sanomalehden konstruktiona. Tampere: Tampereen yliopisto.

Rönkkö, Marja-Liisa. 1986. ”Iso kaupunki – pieni ihminen.” Teoksessa Koti kaupungissa: 100 vuotta asumista Helsingissä, toimittaneet Marja-Liisa Rönkkö, Marja-Liisa Lehto ja Bo Lönnqvist, 33–88. Helsinki: Tammi.

Saarikangas, Kirsi. 2014. “Sandboxes and heavenly dwellings. Gender, Agency, and Modernity in Lived Suburban Spaces in the Helsinki Metropolitan Area in the 1950s and 1960s.” Home Cultures 11(1): 33–64.

Saarikangas, Kirsi. Tulossa. ”Koti, piha, ostoskeskus, metsä: Rakennetut ja eletyt lähiötilat pääkaupunkiseudulla 1950-1970-luvuilla.”

Shaw, Ben, Martha Bicket, Bridget Elliott, Ben Fagan-Watson, Elisabetta Mocca ja Mayer Hillman. 2015. Children’s Independent Mobility: An International Comparison and Recommendations for Action. London: Policy Studies Institute.

Skenazy, Lenore. 2009. Free Range Kids: Giving our Children the Freedom We Had Without Going Nuts with Worry. San Francisco: Jossey-Bass.

Syvänen, Matti. 1991. ”Lasten elintilan kaventuminen.” Teoksessa Auto, terveys ja ympäristö, toimittaneet Päivi Santalahti, Valentina Oroza, Raimo Laakia, Meri Koivusalo ja Elina Hemminki, 167–177. Helsinki: Gaudeamus.

Tuomaala, Saara. 2011. ”Pulpetista pihoille, metsiin ja kaduille.” Teoksessa Valistus ja koulunpenkki: Kasvatus ja koulutus Suomessa 1860-luvulta 1960-luvulle, toimittaneet Anja Heikkinen ja Pirkko Leino-Kaukiainen, 352–369. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Turpeinen, Oiva. 1997. ”Väestö.” Teoksessa Helsingin historia vuodesta 1945: 1. Väestö, Kaupunkisuunnittelu, asuminen, elinkeinot, toimittaneet Oiva Turpeinen, Timo Herranen ja Kai Hoffman, 10–117. Helsinki: Helsingin kaupunki.

Ukkonen, Taina. 2000. Menneisyyden tulkinta kertomalla: Muistelupuhe oman historian ja kokemuskertomusten tuottamisprosessina. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Vilhunen, Pirjo. 1994. 80 leikin vuotta: Leikkipuistotoimintaa Helsingissä 1914–1994. Helsinki.

Vilkko, Anni. 1998. ”Kodiksi kutsuttu paikka: Tapausanalyysi naisten ja miesten omaelämänkerroista.” Teoksessa Liikkuvat erot: Sukupuoli elämäkertatutkimuksessa, toimittaneet Matti Hyvärinen, Eeva Peltonen ja Anni Vilkko, 27–72. Tampere: Vastapaino.

Åström, Anna-Maria. 1998. ”Miten 1950-luvun helsinkiläistä kaupunkikulttuuria muistetaan?” Teoksessa Elämää kaupungissa: Muistikuvia asumisesta Helsingin keskustassa: Lapsuuden- ja nuoruudenkuvauksia sotienjälkeiseltä ajalta Helsingin keskustasta, Kaartinkaupungista ja osasta Kamppia, toimittaneet Anna-Maria Åström, Pia Olsson ja Jorma Kivistö, 8–22. Helsinki: Helsingin kaupunginmuseo.

Julkaistu
2018-12-20
Viittaaminen
Moll, V., & Nevalainen, L. (2018). ”Silloin oli ihan normaalia, että lapset kulkivat itsekseen tarhaan ja sieltä kotiin”. Elore, 25(2). https://doi.org/10.30666/elore.77213
Osasto
Teemanumeron artikkelit