Miten kansasta tulee vernakulaari?

Kansanrunoudentutkimuksen, kirjallisuushistorian ja kansankirjoittajien tutkimuksen kansakuva 1820-luvulta 2010-luvulle

Kirjoittajat

DOI:

https://doi.org/10.30666/elore.89069

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan kansa-käsitteen käyttöä ja siihen liittyviä muutoksia ja jännitteitä Suomessa pitkällä aikavälillä 1820-luvulta 2010-luvulle. Aineistolähtöisessä artikkelissa analysoidaan neljän tapausesimerkin avulla sitä, mitä kansa-käsitteellä ja sen johdannaisilla on tehty ja miten käsitystä kansasta ja kansanomaisesta on tuotettu eri aikoina. Analyysin kohteena ovat 1800-luvun alun varhaiset kansanrunojulkaisut, ensimmäiset suomenkielisen kirjallisuuden kirjallisuushistoriat, kansanrunoudentutkimuksen muuttuva kuva kansanrunojen ja kansanperinteen tuottajista sekä 2000-luvulla käynnistynyt 1800-luvun itseoppineiden kansankirjoittajien tutkimus.

Artikkeli tuo esiin kansa-käsitteeseen liittyviä käsitehistoriallisia jatkuvuuksia ja havainnollistaa, miten ne ovat synnyttäneet, vahvistaneet ja ylläpitäneet yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin rajoihin liittyviä käsityksiä. Lisäksi artikkelissa kiinnitetään huomiota siihen, miten käsite vernakulaari ja sen tarkoittama yhteisöjen omaehtoinen kulttuuri-ilmaisu ilmestyvät vähitellen kansanomaisen rinnalle tai tilalle tieteellisissä diskursseissa. Artikkelissa esitetään, ettäsisällöllisessä mielessä vernakulaari alkoi hahmottua tutkimuksissa sitä mukaa, kun kollektiivinen kansa väistyi ala- ja osakulttuureita sekä yksilöä ja yksilöllisiä tulkintoja korostavien tutkimussuuntausten tieltä. Artikkelin kirjoittajat hahmottavat vernakulaarin yhtenä työkaluna, joka auttaa tutkijoita suuntaamaan katsettaan parin vuosisadan aikana kanonisoituneen kansa-käsityksen katveisiin ja löytämään uusia näkökulmia menneisyyden elettyyn, koettuun ja monin eri tavoin tulkittuun todellisuuteen.

 

 

 

Tiedostolataukset

Julkaistu

2020-06-04

Viittaaminen

Hämäläinen, N., Mikkola, K., Pikkanen, I., & Stark, E. (2020). Miten kansasta tulee vernakulaari? Kansanrunoudentutkimuksen, kirjallisuushistorian ja kansankirjoittajien tutkimuksen kansakuva 1820-luvulta 2010-luvulle. Elore, 27(1), 37–59. https://doi.org/10.30666/elore.89069

Numero

Vol 27 Nro 1 (2020): Vernakulaari

Osasto

Artikkelit

Lisenssi

Lehti noudattaa ns. timanttista avoimen julkaisemisen mallia: lehti ei peri maksuja kirjoittajilta ja julkaistut tekstit ovat välittömästi avoimesti saatavana tiedelehtien Journal.fi-palvelussa. Toimittamalla artikkelin Eloreen julkaistavaksi kirjoittaja suostuu syyskuusta 2024 alkaen siihen, että teos julkaistaan CC BY 4.0 –lisenssillä.Lisenssin mukaan muut saavat kopioida, välittää, levittää ja esittää tekijänoikeuksiin kuuluvaa teosta sekä sen pohjalta tehtyjä muokattuja versioita teoksesta vain, jos he mainitsevat lisenssin, alkuperäisen julkaisun (linkki tai viite) ja kirjoittajan alkuperäisenä tekijänä. Kaikki tehdyt muokkaukset on ilmoitettava.

Tekstien tekijänoikeus säilyy kirjoittajilla ja julkaistun version rinnakkaistallennus on sallittua. Tämä koskee myös ennen syyskuuta 2024 julkaisuja tekstejä. Rinnakkaistallenteessa tulee näkyä Eloren julkaisutiedot.

Julkaistujen artikkeleiden metadatan käyttölisenssi on Creative Commons CC0 1.0 Universal.