Ylä-Tenon saamelaisten maiseman kielellinen ulottuvuus

Paikannimet, paikat ja perinne

  • Taarna Valtonen FT
Avainsanat: paikannimet, paikkaperinne, pohjoissaamelaiset, kognitiivinen kulttuurintutkimus

Abstrakti

Artikkeli käsittelee Utsjoen Ylä-Tenolla sijaitsevan kolmen kylän saamelaisten paikkoihin ja maisemaan liittyvää perinnettä sekä paikannimien ja paikkoihin liittyvän perinteen suhdetta 1900-luvulla. Analyysin teoreettisena kehyksenä on kognitiivinen kielen- ja kulttuurintutkimus. Tärkeimpänä tutkimusaineistona ovat ns. Talvadas-projektin suomen- ja pohjoissaamenkieliset äänitteet 1960- ja 1970-luvuilta sekä omat kokemukset ja kenttätyöt alueella vuodesta 1996 alkaen. Aineistoa tarkastellaan emic-näkökulmasta: paikallisia perinnetermejä käyttäen ja kertojien omia tulkintoja kunnioittaen. Artikkelista käy ilmi, että Ylä-Tenon saamelaisten paikkoihin liittyvä perinne on hyvin monimuotoista. Sille on tyypillistä voimakas side kunkin perheen suvun maihin sekä kerronnan perustuminen omakohtaisiin kokemuksiin, jota muitalus-genren yleisyys kuvaa. Paikannimet asettuvat paikkaperinteen rinnalla vähäisempään rooliin kuin arkikokemuksen perusteella voisi arvella: ne ovat vain yksi paikan merkitysverkoston osista muiden joukossa.

Tunnus vertaisarvioiduille tiedejulkaisuille
Julkaistu
2020-12-17
Viittaaminen
Valtonen, T. (2020). Ylä-Tenon saamelaisten maiseman kielellinen ulottuvuus: Paikannimet, paikat ja perinne. Elore, 27(2), 30–61. https://doi.org/10.30666/elore.97259
Osasto
Artikkelit