Kuntalaisen ja hyvinvointialueen jäsenen muutoksenhakuoikeus aloiteoikeuteen liittyen
Avainsanat:
aloiteoikeus, muutoksenhakuoikeus, muutoksenhakukieltoAbstrakti
Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, mikä on kuntalaisen ja hyvinvointialueen jäsenen aloiteoikeuteen liittyvä muutoksenhakuoikeus? Tässä tutkimuksessa suhtaudutaan kriittisesti vallitsevaan oikeuskäytäntöön kuntalaisen aloiteoikeuteen (Kuntalaki 410/2015, 23 §) ja hyvinvointialueen jäsenen aloiteoikeuteen (Laki hyvinvointialueesta 611/2021, 30 §) liittyvän muutoksenhakuoikeuden osalta. Kritiikki kohdistuu korkeimman hallinto-oikeuden ennakko-päätökseen 2008:24, joka on ollut vaikuttamassa päätöksen jälkeiseen oikeuskäytäntöön, oikeuskirjallisuuteen ja Suomen Kuntaliiton hallintosääntömalliin, jota kunnat ja kuntayhtymät, sekä hyvinvointialueet saattavat soveltaa käytännön hallintotoiminnassaan. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan aloitteen osalta on kyse valmistelusta, jolloin muutoksenhakuoikeutta ei ole. Näin ei tämän tutkimuksen perusteella ole, sillä viranomaisen tehdessä päätöksen siitä mihin toimienpiteisiin aloitteen johdosta ryhdytään tai ei ryhdytä on kyse viranomaisen lopullisesta päätöksestä, eikä kuten korkein hallinto-oikeus toteaa valmistelusta. Aloiteoikeuden osalta kuten muidenkin hallinnollisten päätösten osalta on muutoksenhakuoikeus, eikä aloiteoikeus tee tältä osin poikkeusta. Laillisuusvalvojat ovat kiinnittäneet useaan kertaan huomiota aloitteita koskeviin lainvastaisiin käsittelyihin kuntien viranomaisissa. Korkeimman hallinto-oikeuden on tarkoituksenmukaista purkaa aloiteoikeuteen liittyvä muutoksenhakukielto.
