Perhesuhteiden diskursiivinen rakentuminen gerontologisen sosiaalityön asiakkaiden asiakirjoissa

Kirjoittajat

• Mia Niemi Helsingin yliopisto
• Ilkka Pietilä Helsingin yliopisto

DOI: https://doi.org/10.23989/gerontologia.126182

Avainsanat:

perhesuhteet, vanhuus, gerontologinen sosiaalityö

Abstrakti

Perhe on suhdeverkosto, jolla on perustavanlaatuinen merkitys ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnille ja voimavaroille, mutta perhe-elämä sisältää myös varjopuolia. Vanhuspolitiikan nykyisten linjausten mukaan perheen odotetaan vastaavan yhä enemmän ikääntyneen ihmisen hoivan tarpeisiin, mikä voi osaltaan lisätä perhesuhteissa koettuja paineita tai ristiriitoja. Tässä artikkelissa kuvataan, miten gerontologisen sosiaalityön asiakkaita koskevissa asiakirjoissa (n=31) rakennetaan käsitystä ikääntyneiden perhesuhteista sekä niissä ilmenevistä hyvinvointia tukevista ja vaarantavista tekijöistä. Aineistosta paikannettiin diskurssianalyysin keinoin kolme tulkintarepertuaaria, joissa perhesuhteita lähestyttiin ongelmien, familismin ja sidoksellisuuden näkökulmista. Perhesuhteet voivat vanhuuden vaiheessa sisältää haavoittavia tekijöitä perhesukupolvien välillä, vaikka ne samanaikaisesti sisältävät myös avun elementtejä. Läheissuhteet eivät kuitenkaan ole vain avun lähde, vaan ne liittyvät relationaalisiin tarpeisiin. Ikääntyneiden perhesuhteiden tuen tarpeisiin yhdistyy rakenteellisia tekijöitä, kuten palvelujärjestelmän haasteet vastata perheenjäsenten yhteenkietoutuviin palvelutarpeisiin.

The discursive construction of family relations in the case files of gerontological social work clients

Family life matters for older adults’ wellbeing. Consequently, dysfunctional family relationships may create a substantial threat to well-being in old age. The decreasing role of institutional care has increased pressures on family members to participate in the care for older people in Finland. This study analysed how the family life of older people is perceived and described in gerontological social work client case files (n=31). This discourse analytic study identified three interpretative repertoires that approached family relationships as a problem, resource, and relation. The findings indicate that family relationships in old age can contain factors that increase vulnerability, although they simultaneously include elements of help. Families of older people are often given meaning as a resource for the service system. However, close relationships are not only a source of help, but rather a part of relational needs. In the intertwined service needs of family members, structural factors and challenges in the service system are combined to provide adequate support.