Venäjänkielisten suomen puhumisen taito taustamuuttujien valossa
Avainsanat:
venäjänkieliset, puhumisen taito, aikuiset suomenoppijat, kielitaidon arviointiAbstrakti
Artikkeli käsittelee venäjänkielisten aikuisten (n=8 412) suomen kielen puhumisen taitoa ja siinä tapahtuneita muutoksia vuosina 2012–2021 kansallisen kielitutkintojärjestelmän, Yleisten kielitutkintojen, rekisteriaineiston avulla. Rekisteriaineiston mukaan venäjänkielisten suomen kielen puhumisen taito on heikentynyt, mihin etsimme selityksiä peilaamalla tuloksia venäjänkielisten taustamuuttujiin. Tulokset osoittavat, että puhumisen taito oli yhteydessä venäjänkielisten taustamuuttujiin. Miehet olivat puhumisen taidossa jonkin verran naisia heikompia. Lisäksi suomenoppijan iällä, koulutustasolla ja suomen kielen opiskelun pituudella oli merkitystä puhumisen taidolle. Hyvä koulutustaso, nuori ikä ja vähintään 4 vuoden suomen opinnot olivat yhteydessä hyvään puhumisen taitoon. Myös kielenkäyttöympäristö ja -taajuus vaikuttivat positiivisesti puhumisen taitoon: etenkin kielen käyttäminen jokapäiväisten asioiden hoitamisessa oli merkitsevä puhumisen taidolle. Työssäkäynti korreloi hyvän puhumisen taidon (taso 4~B2) kanssa, mutta työttömät ja opiskelijat saavuttivat myös usein odotuksia paremmin taitotason 3 (B1).
The study examines Russian-speaking examinees’ (n=8412) oral proficiency in Finnish and changes in proficiency between 2012–2021 using the register data from a national high-stakes language test (National Certificate of Language Proficiency). According to the register data, Russian-speaking examinees’ oral proficiency has declined over the years. In this article, we discuss possible explanations for the decline in relation to the background factors of the examinees. The results show that the decline in oral proficiency was linked with the background factors. Male speakers were slightly weaker than female speakers, and older speakers weaker than younger ones. In addition, the age of the Finnish learner, their level of education and their length of time spent studying Finnish also played a role in their speaking ability. A high(er) level of education, young age and at least four years of Finnish language studies were associated with good speaking skills. The environment and frequency of language use also had a positive effect on oral proficiency: in particular, using the language in everyday interactions was significant for oral proficiency. Employment was correlated with good oral proficiency (level 4~B2), but unemployed people and students also tended to achieve a better-than-expected level 3 (B1).
