Kaupallisten sotilaspalveluyritysten synty Venäjällä
Abstract
Wagner-ryhmänä tunnettu organisaatio on 2010-luvulla osallistunut Venäjän ja sen liittolaisten tukena konflikteihin muun muassa Itä-Ukrainassa, Libyassa ja Syyriassa. Siihen viitataan vaihtelevasti venäläisenä yksityisenä sotilasyrityksenä tai Venäjän asevoimien epävirallisena osana. Tässä artikkelissa tarkastelen kehityskulkua, joka on saanut Venäjän hyödyntämään kaupallisia sotilaspalveluyrityksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Sovellan analyysissa Deborah Avantin (2000) esittämää teoreettista mallia sotilaallisen toiminnan muutoksista. Keskeinen argumenttini on, että sotilaspalveluyritysten synty Venäjällä on reaktio ulkoisen toimintaympäristön muutoksen aiheuttamiin ongelmiin. Georgian sota vuonna 2008 ja siitä seurannut asevoimien uudistusohjelma loivat tilanteen, joissa länsimaiden sotilaallisen ulkoistamisen mallin kopiointia kannattaneet toimijat pystyivät edistämään tavoitteitaan. Venäjän patrimoniaalinen hallintomalli vaikutti kuitenkin vahvasti siihen, että lopputuloksena syntyneet organisaatiot ovat luonteeltaan erilaisia kuin länsimaiset vastineensa.
Abstract in English
The birth of commercial military service companies in Russia
During the 2010’s the organization known as Wagner Group has supported the Russian Federation and its allies in East Ukraine, Libya and Syria, among other conflicts. Wagner is referred to as either a Russian private military company or as an unofficial part of the Russian armed forces. In this article I examine the process which has led Russia to utilize commercial military service providers as foreign and security policy tools. I employ a model of military reform proposed by Deborah Avant (2000). My central argument is that military service providers were created in Russia as a reaction to challenges posed by changes in the external security environment. The Russo-Georgian war of 2008 and the following military reform created circumstances, in which actors wishing to emulate the Western model of military outsourcing could advance their agenda. However, the patrimonial governance system of Russia had a significant impact in the resulting organizations differing substantially from their Western counterparts.
