Vapaan Venäjän sävelet jakolinjojen uurtajina

Författare

Nyckelord:

populaarimusiikki, siirtolaisuus, laulut, työväenliike, kokemushistoria, amerikansuomalaiset, kommunistit, Venäjän vallankumous, gramofonilevyt

Abstract

Artikkeli tarkastelee marssilaulun Vapaa Venäjä leviämistä, esityskonteksteja ja poliittisia  merkityksiä 1920-luvulta toisen maailmansodan jälkeisiin vuosiin. Marssi levisi nopeasti  Neuvosto-Venäjän, Suomen ja Pohjois-Amerikan välillä ja herätti eri poliittisissa ryhmissä hyvin  erilaisia tunteita. Suomessa Vapaasta Venäjästä kehittyi yhtäältä kommunistisen työväestön  protestin väline ja toisaalta sosiaalidemokraattien ja oikeistolaisten ärtymyksen kohde.  Äänilevyjen välityksellä kappale kuitenkin murtautui ulos puhtaasti ideologisista  tulkintakehyksistä ja kiinnittyi osaksi uuden suomalaisen populaarimusiikin aaltoa 1920-luvun  lopussa. Hahmotan artikkelissa tätä kehitystä analysoimalla aikalaislehdistön kirjoittelua ja  muistitietoa. Erittelen Vapaan Venäjän poliittisia merkityksiä myös vertaamalla sitä muihin  aikakauden työväenlauluihin sekä samaan sävelmään tehtyyn, Neuvostoliitossa levinneeseen Slaavittaren jäähyväiset -marssiin.

 

This article addresses the transnational trajectory of the song  Vapaa Venäjä (Free Russia) into a  communist anthem and the object of fierce political dispute in the interwar period. By using  writings to the press and oral history as source materials, the article sheds light on how Free  Russia shaped political experiences in both Finland and Finnish America. The melody of Free  Russia was borrowed from the Russian military march Farewell to Slavianka, and its lyrics  described the Russian Revolution. For these reasons, and for allegedly glorifying Bolshevism, the march aroused fierce criticism in the Finnish non-communist media. However, Finnish  communists adopted Free Russia as their instrument for protest and for outmatching the Social Democrats. For some workers, the performance of the song also served to express unity and  future hopes as they travelled from Finland or North America to the Soviet Union. However, this  article shows that after being recorded by the Columbia company in 1924, Free Russia also sold  well as a gramophone record and was spread to new settings such as the intimate sphere of  home. This contributed to the partial transition of the march from a strictly ideological context  to that of internationally produced “Finnish” popular music.

Sektion
Artikkelit

Publicerad

2023-01-09

Referera så här

Suodenjoki, Sami. 2023. ”Vapaan Venäjän sävelet jakolinjojen uurtajina”. Idäntutkimus 29 (4):26-45. https://doi.org/10.33345/idantutkimus.113981.