Hyökkäyssodan kannatus Venäjällä

War surveys as data source after the February 2022

Författare

  • Eemil Mitikka Helsingin yliopisto / Aleksanteri-instituutti

Nyckelord:

kyselytutkimus, Venäjä, sota, data-analyysi, autoritarismi, poliittinen tuki

Abstract

Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan helmikuussa 2022 sekä tiedotusvälineissä että asiantuntijapiireissä on pohdittu Venäjän kansan hyväksyntää ja tukea sodalle. Sekä valtiolliset  että valtiosta riippumattomat ja oppositioon kytkeytyvät kyselytutkimukset raportoivat pian  hyökkäyssodan alettua selvän enemmistön venäläisistä kannattavan sotaa. Sotakyselyt ovat  herättäneet keskustelua siitä, kuinka luotettavina indikaattoreina niitä voidaan pitää. Kritiikin  mukaan esimerkiksi venäläisten sotakyselyiden suuren vastauskadon takia niiden todistusvoima  on mitätön, kun taas osa näkee niiden osoittavan selvästi enemmistön  venäläisistä tukevan sotaa. Tässä artikkelissa esitetyn tutkimuksen perusteella kumpikin  edeltävistä näkökulmista on liian yksinkertaistava. Tutkimuksen pääargumentti on, että  rajoitteistaan huolimatta sotakyselyistä voidaan tehdä tärkeitä ja poliittisesti relevantteja  havaintoja. Korkean vastauskadon (matalat vastausprosentit, korkeat keskeytysprosentit) takia  on kuitenkin relevantimpaa analysoida sodan kannatukseen liittyvien muuttujien välisiä suhteita kuin käyttää sotakyselyitä sodan ”yleiskannatuksen” mittareina. Tutkimus tarkastelee erityisesti sosiodemografisten taustatekijöiden, mediakulutuksen ja taloudellisten asenteiden yhteyttä  sodan kannatukseen Venäjällä. Vaikka tarkastelu rajoittuu näihin muuttujiin, voi tutkimuksen  lähestymistapaa soveltaa myös muun tyyppisiin tutkimuskysymyksiin analysoitaessa  sotakyselyitä vastaisuudessa.

After Russia’s full-scale invasion of Ukraine in February 2022, the media and experts have been  considering the approval and support for the war among the Russian population.  Governmental, state-independent and oppositional surveys reported quickly that the clear  majority of Russians support the war. These war surveys have raised discussion about how  reliable they can be considered as indicators of war support. For example, according to some  critiques, the high non-response in these surveys suggests that their value as evidence is  negligible, while some see that they clearly show how the majority of Russians support the war.  The research conducted for this article presents that both of the aforementioned viewpoints are  too simplistic. The main argument of this research is that, in spite of their limitations, it is  possible to draw important and politically relevant insights from the Russian war surveys.  However, because of the high non-response rates (low response and completion rates), it is  more relevant to analyse the relationships between the variables affecting the war support, than  to use these surveys as indicators of “overall support” for the war. This article examines in  particular how sociodemographic background factors, media consumption and economic  attitudes relate to war support in Russia. Although the examination is limited to these variables,  the approach of the research can be applied to other kinds of research questions in analysing  war surveys in future.

Sektion
Artikkelit

Publicerad

2023-01-09

Referera så här

Mitikka, Eemil. 2023. ”Hyökkäyssodan kannatus Venäjällä: War surveys as data source after the February 2022”. Idäntutkimus 29 (4):4-25. https://doi.org/10.33345/idantutkimus.121491.