1800-luvun alun ”venäläinen laulu” korpustutkimuksen valossa

Kirjoittajat

  • Artjoms Šeļa
  • Mika Pylsy
  • Riku Toivola

Avainsanat:

venäläiset laulut, korpustutkimus

Abstrakti

Artikkeli käsittelee ”venäläisiä lauluja”, toisin sanoen rituaaleista irrallisen, lyyrisen venäläisen kansanlaulun pastisseja. Nämä laulelmat tai romanssit muistuttavat muodoltaan kansanlauluja, mutta ovat useimmiten yksittäisen
runoilijan käsialaa. Pastissin ja jäljittelyn kohteen välistä suhdetta on huomattavasti vaikeampi kuvata teoreettisesti kuin kansanrunoudesta lainatun aineksen käyttöä kaunokirjallisuudessa yleensä. Vastakkaisen suuntauksen tutkimus, eli tutkimus, jossa tarkastellaan kaunokirjallisten teosten adaptoitumista kansanrunoudeksi, on yleisellä tasolla auttanut ymmärtämään sanallisen kansanperinteen mekanismeja. Tässä artikkelissa lähestytään kuitenkin venäläistä kirjallisuushistoriaa ja sen tyylivariaatioita korpusanalyysin keinoin. ”Venäläisistä lauluista” koottua tekstikorpusta verrataan sekä kansanrunouden että kaunokirjallisuuden teksteistä koottuihin korpuksiin.
Tyylimetriikan menetelmien avulla pyritään kuvaamaan pelkistetty malli, jossa näkyvät korpusten vastaavuus ja erot. Näin voidaan lähestyä kvantitatiivisesti kansanrunouden elementtien valikoitumisen ja välittymisen ongelmaa
pastisseissa. Analyysi osoittaa, että ”venäläisten laulujen” poetiikka ei muistuta imitoimiaan kansanlauluja, vaan on lähempänä aikansa yleisiä kaunokirjallisia normeja.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2019-01-24

Viittaaminen

Šeļa, Artjoms, Mika Pylsy, ja Riku Toivola. 2019. ”1800-luvun alun ’venäläinen laulu’ korpustutkimuksen valossa”. Idäntutkimus 25 (3-4):36-46. https://journal.fi/idantutkimus/article/view/77552.