Balkanin nuoret konfliktin jälkeen
Nyckelord:
Balkan, nuoret, identiteetti, sota, konfliktiAbstract
Tässä artikkelissa tarkastelen kollektiivisen muistamisen strategioiden merkitystä nuorten narratiiveissa konfliktin jälkeisessä kontekstissa. Kysyn, miten vaikeaksi nykyajan nuoret kokevat oman identiteettinsä verbalisoinnin, kun sen kontekstina toimii (unohdettu?) sota, sotaisat puheet, nationalismin tyrkytys ja jopa ääriuskonnolliset diskurssit. Tarkasteluni pohjautuu John D. Brewerin (2006) ajatuksiin muistamisesta, totuudesta ja uhriutumisesta trauman jälkeisissä yhteiskunnissa. Muistot rakentuvat erilaisten sosiaalisen käytäntöjen avulla, jotka joko kannustavat tai estävät tiettyjen asioiden muistamista. Unohtaminen on yhtä lailla sosiaalista toimintaa kuin muistaminen, ja
kiistämisen tavoin se palvelee erilaisia sosiaalisia tarpeita. Muistot ovat lisäksi selektiivisiä ja siksi aina muutoksille alttiita, esimerkiksi niin, että jotkut muutokset aktivoivat muistoja ja jotkut kollektiivista amnesiaa.