Sivistymättömyyden huippu?

Huvipostin väärinkäytökset yhteisönormeja horjuttamassa 1900-luvun alun kansalaisjärjestöjen iltamissa

Kirjoittajat

• Asta Sutinen Helsingin yliopisto https://orcid.org/0009-0007-4267-2533

Avainsanat:

affektiivisuus, kansalaisjärjestöt, yhteisöt, kirjoittaminen, sanomalehdet, huviposti

Abstrakti

Tarkastelen artikkelissani kansalaisjärjestöjen ohjelmallisissa iltamissa järjestettyä ohjelmanumeroa, huvipostia, ja sen herättämiä affektiivisia reaktioita 1900-luvun alun Suomessa. Viime vuosisadan alun ensimmäisen vuosikymmenen poliittisesti jännitteisessä ilmapiirissä ja orastavassa kansalaisyhteiskunnassa myös aiemmin kouluttamattomat väestönosat alkoivat ilmaista itseään kirjallisesti. Tähän tarpeeseen vastasi iltamayleisön kesken jaettu huviposti. Vaikka huvipostin oli tarkoitus olla romanttinen ja iloinen leikki, sen nimettömiin kirjeisiin kirjoitettiin niin usein mielipahaa aiheuttavia solvauksia, että se kirvoitti kiihkeään yleisönosastokirjoitteluun väärinkäytöksiä vastaan. Sanomalehtiaineiston kautta selvitän, millaisia syitä ja ratkaisuehdotuksia aikalaiset antoivat huvipostin aiheuttamalle ongelmalle. Tutkin Sara Ahmedin tunteen tarttumisen teorioihin nojaten sitä, miten sanomalehtien huvipostikeskustelu muokkasi yhteisöjä vetoamalla pelon, vihan, häpeän ja vastenmielisyyden tunteisiin. Huviposti koettiin häiriötekijöiden vuoksi ongelmana ja siten uhkana toivotulle ja kuvitellulle yhteisöllisyydelle. Huvipostikeskustelujen tarkoituksena oli tuottaa eroa toivotun ja ei-toivotun käytöksen välille sekä vahvistaa oman yhteisön usein luokkasidonnaisia arvoja. Anonyymejä syyllisiä nähtiin paitsi poliittisten vastustajien myös omien joukossa. Yhteisten arvojen nimissä väärintekijä tuli siten torjua pois tai häneltä piti vaatia parannusta anteeksiannon edellytyksenä.