Professional well-being and retention in changing early childhood work
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.146503Keywords:
early childhood education, occupational well-being, retentionAbstract
This article examines occupational well-being from the perspective of early childhood education (ECE) professionals, reflecting their views on changes in working life and ECE reforms. By mapping factors influencing occupational well-being, the study aims to address challenges related to retaining professionals in a sector undergoing continuous transformation and grappling with staff shortages. The research data consist of focus group interviews, analyzed through discourse analysis. The study identifies factors that ECE professionals regard as significant for occupational well-being and retention, while also examining the meanings constructed around changes affecting early childhood education. The findings reveal that ECE work is increasingly perceived as hectic. Limited resources foster feelings of inadequacy and ethical conflicts amidst rapid change and heightened efficiency demands. Nonetheless, occupational well-being and retention can be supported through various measures. The focus group discussions illuminate differing perspectives across ECE professional groups regarding key challenges to well-being. The results pinpoint critical areas for development to strengthen retention and invite discussion on the ideological underpinnings shaping the future direction of Finnish early childhood education.
References
Aalto, M. (9.11.2023). Karut luvut julki: Helsingin päiväkotien opettajista puuttuu yli puolet. Helsingin Sanomat. https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009973900.html
Alila, K., & Eskelinen, M. (2021). Varhaiskasvatuksen toimintaympäristön muutokset asiantuntijuuden kehittämisen kehyksenä. Teoksessa E. Fonsén, M. Koivula, R. Korhonen & T. Ukkonen-Mikkola (Toim.), Varhaiskasvatuksen asiantuntijat. Yhteistyössä eteenpäin. (s. 229–237). Suomen Varhaiskasvatus ry.
Alila, K., Eskelinen, M., Estola, E., Kahiluoto, T., Kinos, J., Pekuri, H. M., Polvinen, H.-M., Laaksonen, M., & Lamberg, K. (2014). Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat: Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:12). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-266-1
Antikainen, A., Rinne, R., & Koski, L. (2021). Kasvatussosiologia (6. painos.). PS-kustannus.
Ball, S. (2004). Suorituskeskeisyys ja yksityistäminen jälkihyvinvointivaltion koulutuspolitiikassa. Kasvatus, 35(1), 6–20.
Besley, T. (2019). Theorizing teacher responsibility in an age of neoliberal accountability. Beijing International Review of Education, 1(1), 179–195. https://doi.org/10.1163/25902547-00101013
Bhatti, K. K., & Qureshi, T. M. (2007). Impact of employee participation on job satisfaction, employee commitment and employee productivity. International review of business research papers, 3(2), 54–68.
Brinkmann, S., & Kvale, S. (2019). Doing Interviews. SAGE Publications. https://dx.doi.org/10.4135/9781529716665.
Brunila, K., Harni, E., Saari, A., & Ylöstalo, H. (2021). Terapeuttinen valta: Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa. Vastapaino.
Carmona-Halty, M. A., Schaufeli, W. B., & Salanova, M. (2019). The Utrecht Work Engagement Scale for Students (UWES–9S): Factorial validity, reliability, and measurement invariance in a Chilean sample of undergraduate university students. Frontiers in psychology, 10, 1017. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2019.01017
Chydenius, H., Onnismaa, E. L., Kinos, J., Lahdenperä-Laine, J., Kuusisto, A., & Kangas, J. (2023). Opettajuuden rakentuminen ja muuttuminen varhaiskasvatuksen ja siihen sisältyvän esiopetuksen opetussuunnitelmissa vuosina 1972–2022. Kasvatus & Aika, 17(4), 23–44. https://doi.org/10.33350/ka.129229
Cumming, T. (2017). Early childhood educators’ well-being: An updated review of the literature. Early Childhood Education Journal, 45(5), 583–593. https://doi.org/10.1007/s10643-016-0818-6.
Daniels, K., Watson, D., Nayani, R., Tregaskis, O., Hogg, M., Etuknwa, A., & Semkina, A. (2021). Implementing practices focused on workplace health and psychological wellbeing: A systematic review. Social Science & Medicine, 277. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2021.113888
Deci, E. L., Olafsen, A. H., & Ryan, R. M. (2017). Self-determination theory in work organizations: The state of a science. Annual review of organizational psychology and organizational behavior, 4, 19–43. https://doi.org/10.1146/annurev-orgpsych-032516-113108
Eskelinen, M., & Hjelt, H. (2017) Varhaiskasvatuksen henkilöstö ja lapsen tuen toteuttaminen. Valtakunnallinen selvitys 2017 (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:39). Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-505-1
Eskelinen, M., & Hujala, E. (2015). Early childhood leadership in Finland in light of recent research. Teoksessa M. Waniganayake, J. Rodd & L. Gibbs (Toim.), Thinking and learning about leadership: Early childhood research from Australia, Finland and Norway (s. 87–101). Community Child Care Co-operative.
Fenech, M., Wong, S., Boyd, W., Gibson, M., Watt, H., & Richardson, P. (2021). Attracting, retaining and sustaining early childhood teachers: An ecological conceptualisation of workforce issues and future research directions. The Australian Educational Researcher, 49(1), 1–19. https://doi.org/10.1007/s13384-020-00424-6
Foster, R. (2016). The therapeutic spirit of neoliberalism. Political Theory, 44(1), 82–105. https://doi.org/10.1177/0090591715594660
Gerlander, E. M., & Launis, K. (2007). Työhyvinvoinnin tarkasteluikkunat. Työelämän tutkimus, 5(3), 202–212.
Grant, A., Jeon, L., & Buettner, C. (2019). Relating early childhood teachers’ working conditions and well-being to their turnover intentions. Educational Psychology, 39(3), 294–312. https://doi.org/10.1080/01443410.2018.1543856
Gunter, H., Grimaldi, E., Hall, D., & Serpieri, R. (2016). NPM and educational reform in Europe. Teoksessa H. M. Gunter, E. Grimaldi, D. Hall & R. Serpieri (Toim.), New public management and the reform of education: European lessons for policy and practice (s. 3–17). Routledge.
Hakala, J., Uusikylä, K., & Järvinen, E.-M. (2015) Neoliberalism, curriculum development and manifestations of ‘creativity’. Improving Schools, 18(3), 250–262.
Hakanen, J. (2017) Työn imu – Energiaa ja innostusta työstä. Teoksessa K. Salmela-Aro & J.-E. Nurmi (Toim.), Mikä meitä liikuttaa: Motivaatiopsykologian perusteet (s. 116–133). PSkustannus.
Hakanen, J. (2004) Työuupumuksesta työn imuun: Työhyvinvointitutkimuksen ytimessä ja reuna-alueilla [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. Työ ja ihminen - Tutkimusraportti 27. Työterveyslaitos. http://www.julkari.fi/handle/10024/136585
Hakanen, J. J., & Roodt, G. (2010). Using the job demands resources model to predict engagement: Analysing a conceptual model. Teoksessa A. B. Bakker & M. P. Leiter (Toim.) Work engagement: A handbook of essential theory and research (s. 82–105). Psychology Press.
Halbesleben, J. R. B. (2010). A meta¬-analysis of work engagement: Relationships with burnout, demands, resources, and consequences. ¬Teoksessa A. B. Bakker & M. P. Leiter (Toim¬.) Work engagement: A handbook of essential theory and¬ research (s. 102–117). Psychology Press.
Heilala, C., Kalland, M., Lundkvist, M., Forsius, M., & Santavirta, N. (2021). Work demands and work resources. Testing a model of factors predicting turnover intentions in early childhood education. Early Childhood Education Journal, 50, 399–409. https://doi.org/10.1007/s10643- 021-01166-5
Heilala, C., Lundkvist, M., Santavirta, N., & Kalland, M. (2024). The impact of perceived leadership quality, moral stress and participation on turnover intentions in ECEC sector. Journal of Early Childhood Education Research, 13(3), 56–74. https://doi.org/10.58955/jecer.144983
Hjelt, H. (2023). TYÖNÄ VARHAISKASVATUS: Ammattilaisten puhetta suomalaisesta varhaiskasvatuksesta [Väitöskirja: Tampereen Yliopisto]. Tampereen yliopiston väitöskirjat 895. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3137-5
Hjelt, H., & Karila, K. (2017). Varhaiskasvatustyön paikantuminen työntekijöiden puheessa. Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning, 15(3), 233–248.
Hjelt, H., & Karila, K. (2021). Varhaiskasvatustyön johtamisen paradoksit. Journal of Early Childhood Education Research, 10(2), 97–119. https://jecer.org/fi/varhaiskasvatustyon-johtamisen-paradoksit/
Holochwost, S. J., DeMott, K., Buell, M., Yannetta, K., & Amsden, D. (2009). Retention of staff in the early childhood education workforce. In Child & Youth Care Forum, 38, 227–237. https://link.springer.com/article/10.1007/s10566-009-9078-6
Hull, G., & Pasquale, F. (2017). Toward a critical theory of corporate wellness. BioSocieties, 13, 190–212. https://doi.org/10.1057/s41292-017-0064-1
Jokinen A., Juhila K., & Suoninen E. (2004). Diskursiivinen maailma: teoreettiset lähtökohdat ja analyyttiset käsitteet. Teoksessa A. Jokinen, K. Juhila & E. Suoninen (Toim.), Diskurssianalyysin aakkoset (s. 17–47). Vastapaino.
Jokinen, A., Juhila, K., & Suoninen, E. (2016). Diskurssianalyysi. Vastapaino
Jones, C., Johnstone, M., Hadley, F., & Waniganayake, M. (2020). Early childhood educators’ workplace well-being: It’s everyone’s right! Australasian Journal of Early Childhood, 45(4), 322–335. https://doi.org/10.1177/1836939120966086
Julkunen, R. (2007). Työ – talouden ja minän välissä. Teoksessa A. Eteläpelto, K. Collin & J. Saarinen (Toim.), Työ, identiteetti ja oppiminen (s. 18–48). WSOY.
Kangas, J., Ukkonen-Mikkola, T., Sirvio, K., Hjelt, H., &. Fonsén, E. (2022). ”Kun aika ja resurssit eivät riitä tekemään työtä niin hyvin kuin osaisi ja haluaisi sitä tehdä” – Varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä työnhaasteista ja mahdollisuuksista. Kasvatus & Aika, 16(2), 72–89. https://doi.org/10.33350/ka.109089
Karila, K. (2016). Vaikuttava varhaiskasvatus. Tilannekatsaus toukokuu 2016 (Raportit ja selvitykset 2016:6). Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/vaikuttava-varhaiskasvatus
Kaskisaari, M. (2004). Yhteiskuntakriittinen näkökulma työuupumustutkimukseen. Työelämän tutkimus, 2, 25–35. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/89087
Kauppinen, T., Mattila-Holappa, P., Perkiö-Mäkelä, M., Saalo, A., Toikkanen, A., Tuomivaara, S., Uuksulainen, S., Viluksela, M., & Virtanen, S. (2013). Työ ja terveys Suomessa 2012. Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista. Työterveyslaitos. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/134951/ty%C3%B6%20ja%20terveys%20suomessa%202012.pdf
Kiilakoski, T., & Oravakangas, A. (2010). Koulutus tuotantokoneistona? Tulostavoitteinen koulutuspolitiikka kriittisen teorian valossa. Kasvatus & Aika, 4(1), 7–25 https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68152
Komulainen, K., & Rajakaltio, H. (2017). Opettaja johtamisparadigmojen ristipaineessa. Teoksessa T. Autio, L. Hakala & T. Kujala (Toim.), Opetussuunnitelmatutkimus: keskustelunavauksia suomalaiseen kouluun ja opettajankoulutukseen (s. 223–246). Tampere University Press.
Korhonen, M., & Komulainen, K. (2021). Individualizing the burnout problem: Health professionals’ discourses of burnout and recovery in the context of rehabilitation. Health, 27(5), 789–809. https://doi.org/10.1177/13634593211063053
Kumpulainen, K.-R., Sajaniemi, N., Suhonen, E., & Pitkäniemi, H. (2023). Occupational well-being and teamwork in Finnish early childhood education. Journal of Early Childhood Education Research, 12(2), 71–97 https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.119784
Kuusiholma-Linnamäki, J., Sarkkinen, T., Vlasov, J., Fonsén, E., Heikkinen, S., Hjelt, H., Lahtinen, J. Lohi, N., Mäkelä, M., & Siippainen, A. (2023). Päiväkodin johtajan työ: Johtamiskokonaisuudet, varajohtamisen rakenteet ja johtajan työhön kohdistuvat odotukset (Julkaisut 29:2023). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/Karvi_2923.pd
Laine, P., Lindberg, M., & Silvennoinen, H. (2016). Työhyvinvoinnista tarvitaan väestötason seurantatietoa: Työhyvinvoinnin käsite ja mittaamisen problematisointia ja kehittelyä. Hallinnon tutkimus, 35(4), 287–303.
Laine, P., & Rinne, R. 2015. Developing wellbeing at work: Emerging dilemmas. International Journal of Wellbeing, 5(2), 91–108. https://doi.org/10.5502/ijw.v5i2.6
Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060044
Larja, L., & Peltonen, J. (2023). Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022 (TEM-analyyseja 113/2023). Työ- ja elinkeinoministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164550
Lemke, T. (2001). ‘The birth of bio-politics’: Michel Foucault’s lecture at the Collège de France on neo-liberal governmentality. Economy and Society, 30(2), 190–207. https://doi.org/10.1080/03085140120042271
Liamputtong, P. (2015). Focus group methodology. Principles and practice. SAGE Publications. https://dx.doi.org/10.4135/9781473957657
Lipscomb, S. T., Chandler, K. D., Abshire, C., Jaramillo, J., & Kothari, B. (2022). Early childhood teachers’ self-efficacy and professional support predict work engagement. Early childhood education journal, 50(4), 675–685. https://doi.org/10.1007/s10643-021-01182-5
Loeppke, R., Taitel, M., Haufle, V., Parry, T., Kessler, R. C., & Jinnett, K. (2009). Health and productivity as a business strategy: a multiemployer study. Journal of Occupational and Environmental Medicine, 51(4), 411–428. https://doi.org/10.1097/JOM.0b013e3181a39180
Martela, F., & Riekki, T. J. J. (2018). Autonomy, competence, relatedness, and beneficence: A multicultural comparison of the four pathways to meaningful work. Frontiers in Psychology, 9. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2018.01157
McDonald, P., Thorpe, K., & Irvine, S. (2018). Low pay but we still stay: Retention in early childhood education and care. Journal of Industrial Relations, 60(5), 647–668 https://journals.sagepub.com/doi/epub/10.1177/0022185618800351
Mckinlay, S., Irvine, S., & Farrell, A. (2018). What keeps early childhood teachers working in long day care? Tackling the crisis for Australia’s reform agenda in early childhood education and care. Australasian Journal of Early Childhood, 43(2), 32–42. https://doi.org/10.23965/AJEC.43.2.04
Moss, P., & Roberts-Holmes, G. (2022). Now is the time! Confronting neo-liberalism in early childhood. Contemporary Issues in Early Childhood, 23(1), 96–99. https://doi.org/10.1177/1463949121995917 .
Nielsen, K., & Randall, R. (2012). The importance of employee participation and perceptions of changes in procedures in a teamworking intervention. Work & Stress, 26(2), 91–111. https://doi.org/10.1080/02678373.2012.682721
Onnismaa, E.-L., Kalliala, M., & Tahkokallio, L. (2017). Koulutuspoliittisen paradoksin jäljillä–Miten varhaiskasvatus muotoutui sosiaalialan koulutuksia suosivaksi. Kasvatus & Aika, 11(3), 4–20. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68720
Paananen, M., Lipponen, L., & Kumpulainen, K. (2015). Hybridisation or ousterisation? The case of local accountability policy in Finnish early childhood education. European Educational Research Journal, 14, 395–417. https://doi.org/10.1177/1474904115601446
Paananen, M. (2017). Imaginaries of early childhood education: Societal roles of early childhood education in an era of accountability [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. Helsinki Studies in Education 3. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-2882-9
Paananen, M., & Tammi, T. (2017). Tehostamisen varjoisampi puoli. Päivähoidon tehostamistoimien, työn kuormittavuuden ja sairauspoissaolojen moniulotteisia yhteyksiä tarkastelemassa. Journal of Early Childhood Education Research, 6(1), 43–60. http://jecer.org/fi/wp-content/uploads/2017/09/Paananen-Tammi-issue6-1.pdf
Perho, H., & Korhonen, M. (2013). Ammatillinen suuntautuminen, persoonallisuuspiirteet sekä työn laatu työuupumuksen, työn imun ja valintatyytyväisyyden tekijöinä: lastentarhanopettajien 30 vuoden seuranta (Reports and Studies in Education, Humanities, and Theology No 6). University of Eastern Finland.
Pesonen, J., & Valkonen, S. (2023). Governing education, governing early childhood education and care practitioners’ profession?. Contemporary Issues in Early Childhood. https://doi.org/10.1177/14639491231172206
Pietikäinen, S., & Mäntynen, A. (2019). Uusi kurssi kohti diskurssia. Vastapaino.
Pietilä, I. (2010). Ryhmä- ja yksilöhaastattelun diskursiivinen analyysi. Kaksi aineistoa erilaisina vuorovaikutuksen kenttinä. Teoksessa J. Ruusuvuori, P. Nikander & M. Hyvärinen (Toim.), Haastattelun analyysi (s. 212–241). Vastapaino.
Pihlaja, P., & Neitola, M. (2017). Varhaiserityiskasvatus muuttuvassa varhaiskasvatuksen kentässä. Kasvatus & Aika, 11(3). https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68726
Rajakaltio, H. (2012). Pedagoginen johtaminen managerialismin ristipaineissa. Teoksessa K. Mäki (Toim.), Johtamisen tilat ja paikat (s.105–125). Aikuiskasvatuksen vuosikirja No. 50.
Ranta, S., Heiskanen, N., Heiskanen, N., & Syrjämäki, M. (2023). Teamwork as a cornerstone of a child’s educational support in early childhood education and care in Finland. Journal of Early Childhood Education Research, 12(2), 158–178. https://doi.org/10.58955/jecer.121462
Ranta, S., Sajaniemi, N., Eskelinen, M., & Lämsä, T. (2021). Päivähoidosta varhaiskasvatukseen: Pedagogisen toiminnan edellytykset suomalaisessa päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Kasvatus & Aika, 15(2), 60–72. https://doi.org/10.33350/ka.103194
Ranta, S., & Uusiautti, S. (2022). Functional teamwork as the foundation of positive outcomes in early childhood education and care settings. Teoksessa S. Hyvärinen,T. Äärelä & S. Uusiautti (Toim), Positive education and work: Less struggling, more flourishing (s. 195–221). Cambridge Scholars Publishing.
Rinne, R. (2003). Uusliberaali ajattelutapa on pesiytynyt suomalaiseenkin koulutuspolitiikkaan. Aikuiskasvatus, 23(2), 152–157. https://doi.org/10.33336/aik.93480
Ruusuvuori, J., Nikander, P., & Hyvärinen, M. (2010). Haastattelun analyysin vaiheet. Teoksessa J. Ruusuvuori, N. Pirjo & M. Hyvärinen (Toim.), Haastattelun analyysi (s. 9–38). Vastapaino.
Ryynänen, J., Simonen, A., & Karkkola, P. (2020). Psykologiset perustarpeet työelämässä–autonomian edistämisellä kohti työn imua. Työelämän tutkimus, 18(3), 246–261. https://doi.org/10.37455/tt.97977
Saarinen, A., Salmenniemi, S., & Keränen, H. (2014). Hyvinvointivaltiosta hyvinvoivaan valtioon. Hyvinvointi ja kansalaisuus suomalaisessa poliittisessa diskurssissa. Yhteiskuntapolitiikka, 79(6), 605–618. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125354/saarinen.pdf?sequence=2
Saha, M., Länsmans, E., Nurhonen, L., & Paananen, M. (2024). Varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatushenkilöstön työhyvinvointi: Organisatoriset tekijät ja alanvaihto (Loppuraportti). Tampereen yliopisto.
Schaack, D., Donovan, C., Adejumo, T., & Ortega, M. (2022). To stay or to leave: Factors shaping early childhood teachers’ turnover and retention decisions. Journal of Research in Childhood Education, 36(2), 327–345 https://www.tandfonline.com/doi/epdf/10.1080/02568543.2021.1955779
Schaupp, M., Kurki, A-L., Ala-Laurinaho, A., & Koli, A. (2013). Yhteinen muutos: Työhyvinvointia työtä kehittämällä. Työterveyslaitos.
Siippainen, A., Sarkkinen, T., Vlasov, J., Marjanen, J., Fonsén, E., Heikkinen, S., Hjelt, H., Lahtinen, Lohi, N., & Mäkelä, M. (2021). ”Yhdessä yritetään tehdä parasta mahdollista varhaiskasvatusta ja laatua jokaisen lapsen päivään” Varhaiskasvatuksen moninaiset johtamisrakenteet ja johtaminen (Julkaisut 23:2021). Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://karvi.fi/publication/yhdessa-yritetaan-tehda-parasta-mahdollista-varhaiskasvatusta-ja-laatua-jokaisen-lapsen-p
Simola, H., Varjo, J., & Rinne, R. (2010). Vasten valtavirtaa–kontingenssi, polkuriippuvuus ja konvergenssi suomalaisen perusopetuksen laadunarviointimallin kehityskuluissa. Hallinnon tutkimus, 29, 285–302. https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/108032
Sims, M. (2017). Neoliberalism and early childhood. Cogent Education, 4(1), 2–10. https://doi.org/10.1080/2331186X.2017.1365411
Sims, M., & Waniganayake, M. (2015). The performance of compliance in early childhood: Neoliberalism and nice ladies. Global Studies of Childhood, 5(3), 333–345. https://doi.org/10.1177/2043610615597154
Sirvio, K., Ukkonen-Mikkola, T., Kangas, J., Hjelt, H., & Fonsén, E. (2023). “Äänestin jaloillani!”: ammatin vaihtaneiden varhaiskasvatuksen opettajien näkökulmia työn ja toimintakulttuuriin muutokseen. Työelämän tutkimus, 21(1), 84–108. https://doi.org/10.37455/tt.111478
Soukainen, U. (2015). Johtajan jäljillä. Johtaminen varhaiskasvatuksen hajautetuissa organisaatioissa laadun ja pedagogisen tuen näkökulmasta [Väitöskirja, Turun yliopisto]. Annales Universitatis Turkuensis C 400.
Suhonen, E., Alijoki, A., Saha, M., Syrjämäki, M., Kesäläinen, J., & Sajaniemi, N. (2020). Varhaiskasvatuksen erityisopettaja päiväkotiryhmissä: Erityistä tukea tarvitsevien lasten kehityksen ja oppimisen tukeminen inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa. Helsingin kaupunki.
Suutala, S., Kaltiainen, J., & Hakanen, J. (2024). Miten Suomi voi? - tutkimus: Työhyvinvoinnin kehittyminen kesästä 2021 loppuvuoteen 2023. Työterveyslaitos.
Thorpe, K., Jansen, E., Sullivan, V., Irvine, S., & McDonald, P. (2020). Identifying predictors of retention and professional wellbeing of the early childhood education workforce in a time of change. Journal of Educational Change, 21, 623–647. https://doi.org/10.1007/s10833-020-09382-3
Totenhagen, C. J., Hawkins, S. A., Casper, D. M., Bosch, L. A., Hawkey, K. R., & Borden, L. M. (2016). Retaining early childhood education workers: A review of the empirical literature. Journal of Research in Childhood Education, 30(4), 585–599. https://doi.org/10.1080/02568543.2016.1214652
Työturvallisuuslaki (738/2002). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738
Työterveyshuoltolaki (1383/2001). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383
Ukkonen-Mikkola, T., Yliniemi, R., & Wallin, O. (2020). Varhaiskasvatuksen työ muuttuu: muuttuuko asiantuntijuus?. Työelämän tutkimus, 18(4), 323–339. https://doi.org/10.37455/tt.89217
Ukkonen-Mikkola, T., & Fonsén, E. (2018). Researching Finnish early childhood teachers’ pedagogical work using Layder's Research Map. Australasian Journal of Early Childhood, 43(4), 48–56. https://doi.org/10.23965/AJEC.43.4.06
Uljens, M., Wolff, L.-A., & Frontini, S. (2016). Finland: NPM resistance or towards European neo-welfarism in education? Teoksessa H. M. Gunter, E. Grimaldi, D. Hall & R. Serpieri (Toim.). New public management and the reform of education: European lessons for policy and practice (s. 39–52). Routledge.
Valkonen, S., Pesonen, J., & Brunila, K. (2021). Varhaiskasvatuksen markkinat – Näkökulmana yksityistyvät palvelut. Kasvatus, 2(21), 223–234. https://doi.org/10.33348/kvt.111446
Valkonen, S., Chydenius, H., Pesonen, J., Ahola, R., & Strandén, E. (2024). Varhaiskasvatuksen ammattilaisten institutionaaliset pääomat päiväkodin kentällä. Journal of Early Childhood Education Research, 13(3), 26–55. https://doi.org/10.58955/jecer.145488
Varhaiskasvatuslaki (540/2018). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180540
Varjo, J. (2007). Kilpailukykyvaltion koululainsäädännön rakentuminen: Suomen eduskunta ja 1990-luvun koulutuspoliittinen käänne [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 209. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-3640-8
Venninen, T., & Leinonen, J. (2012). Päiväkotihenkilöstön kokemuksia omasta osallisuudestaan työyhteisössä. Teoksessa P. Atjonen (Toim.), Oppiminen ajassa -kasvatus tulevaisuuteen: Joensuun vuoden 2011 kasvatustieteenpäivien parhaat esitelmät artikkeleina (Kasvatusalan tutkimuksia 61) (s. 187–201). Suomen kasvatustieteellinen seura.
Xanthopolou, D., Bakker, A., Demerouti, E., & Schaufeli, W. (2009). Work engagement and financial returns: A diary study on the role of job and personal resources. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 82(1), 183–200. https://doi.org/10.1348/096317908X285633
Yoerger, M., Crowe, J., & Allen, J. A. (2015). Participate or else!: The effect of participation in decision-making in meetings on employee engagement. Consulting Psychology Journal: Practice and Research, 67(1), 65–80. https://doi.org/10.1037/cpb0000029
