Lääkinnälliseen kuntoutukseen osallistuneiden vaikeavammaisten henkilöiden käsityksiä Kelasta kuntoutuksen järjestäjänä
Abstrakti
Tutkimuksessa selvitettiin Kelan vaikeavammaisten kuntoutukseen osallistuneiden henkilöiden käsityksiä Kelan toiminnasta kuntoutuksen järjestäjänä sekä käsityksiä selittäviä tekijöitä. Kuntoutukseen osallistuneille lähetettiin vuonna 2007 kyselylomake, johon vastasi 818 aikuista henkilöä (57 %). Käsityksiä Kelasta kuntoutuksen järjestäjänä selvitettiin lomakkeessa yhdellätoista väittämällä. Faktorianalyysin perusteella muodostettiin väittämistä kaksi summaindeksiä: oikeudenmukaisuuden, asiantuntemuksen ja tasaarvoisen kohtelun indeksi sekä haku- ja päätösprosessin ongelmien indeksi. Logistisen regressioanalyysin avulla selvitettiin, mitkä tekijät olivat yhteydessä summaindekseihin. Korkeampia arvoja oikeudenmukaisuuden, asiantuntemuksen ja tasa-arvoisen kohtelun indeksillä ennakoivat vastaajan hyvä taloudellinen tilanne, asuminen Pohjois- tai Länsi-Suomessa, kuntoutussuunnitelma, joka tuki hänen tavoitteitaan, se, että vastaaja ei ollut koskaan
saanut hylkäyspäätöstä hakemukseensa, sekä luottamus viranomaisiin. Vastaavasti haku- ja päätösprosessin ongelmia ennakoivat
asuminen Etelä-Suomessa, heikko taloudellinen tilanne, kokemus hylkäyspäätöksestä ja vähäinen luottamus viranomaisiin.
Myös asiakkaan näkövamma ennakoi ongelmia haku- ja päätösprosessissa. Käsityksiin Kelan toiminnasta kuntoutuksen järjestäjänä vaikuttivat siis tutkimuksen mukaan useat sosiaaliset ja kuntoutukseen liittyvät tekijät. On tärkeää, että kuntoutuksen suunnittelu tukee kuntoutujan tavoitteita ja että eriarvoisuuden kokemuksia aiheuttavat tekijät palveluissa pystytään poistamaan.
Abstract
The aim of the study was (1) to depict the rehabilitation clients’ conceptions of the Social Insurance Institution (SII) as an organizer of rehabilitation, and (2) to investigate what factors were associated with these conceptions. The study group included 818 clients who had participated in medical rehabilitation for people with severe disabilities and replied a mail questionnaire (response rate 57%). The clients’ attitudes were studied using 11 statements. Basing on a factor analysis, two sum scales were formed: (1) an index of just and equal treatment and high expertise, (2) and an index of problems in the applying and decision process. Logistic
regression analyses were used in studying the associations of different variables with the indices. Good financial situation, living in northern or western Finland, having got a rehabilitation plan that supported one’s goals, having never got a rejection for one’s application and a confidence in the authorities had strong associations with the index of just and equal treatment and high expertise. Correspondingly, weak financial situation, having got a rejection for one’s application and a weak confidence in the authorities predicted problems in the applying and decision process. Visual impairment was also associated with these problems.
The study showed that the clients’ conceptions of the SII as a provider of rehabilitation were associated with several social and rehabilitation-related factors. It is important that the rehabilitation planning supports the clients’ goals and that people with disabilities have equal opportunities for getting services.
