Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Media & viestintä – kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen lehti on tieteellinen aikakauslehti. Se julkaisee median, viestinnän ja journalismin tutkimuksen alaan kuuluvia aiemmin julkaisemattomia täysimittaisia ja referoituja artikkeleita sekä käännösartikkeleita, katsauksia, kirja-arvioita, haastatteluja, keskusteluja sekä kokeilut ja kehittäminen -palstaa. Kaikki julkaistavat artikkelit osallistuvat alan tutkimuksesta käytävään keskusteluun.  

Kaikki lehteen julkaistavaksi tarjottavat käsikirjoitukset lähetetään journal.fi-järjestelmän kautta. Kirjoittajan tulee rekisteröityä järjestelmään ennen kuin hän voi jättää käsikirjoituksen. Lehti ei peri kirjoittajamaksua. 

Tällä sivulla on kuvattu lehdessä julkaisujen vertaisarvioitujen artikkelien julkaisuprosessi, lehden julkaisuehdot, juttutyypit ja kirjoittajan ohjeet.

Vertaisarvioitujen artikkelien julkaisuprosessi

Lehden toimitus ja toimituskunta osallistuvat lehdessä julkaistujen tekstien arviointiin ja kehittämiseen julkaiskelpoisiksi. Artikkelitarjous on hyvin harvoin sellaisenaan valmis julkaistavaksi sellaisenaan. 

Päätoimittaja ja toimitussihteeri tekevät toimitukseen saapuneesta käsikirjoituksesta arvion, jonka mukaan he joko hylkäävät käsikirjoituksen tai ottavat sen julkaisuprosessiin. Arviointiprosessi alkaa toimituskuntaa konsultoimalla, joka antaa tarvittaessa korjausehdotuksia käsikirjoituksesta ennen artikkelin lähettämistä vertaisarvioijitsijoille.

Mahdollisten käsikirjoitukseen tehtyjen muutosten jälkeen käsikirjoitus lähetetään nimettömänä kahdelle toimituskunnan ulkopuoliselle vertaisarvioitsijalle (refereelle), eli alan tutkimukseen perehtyneelle, lähtökohtaisesti tohtoritason tutkijalle tai muulle asiantuntijalle. Heitä pyydetään kirjoittamaan kirjoittavat kolmen-neljän viikon kuluessa käsikirjoituksesta arvio. Sekä arvioitsija että kirjoittaja pysyvät toisilleen nimettominä prosessin ajan (kaksoissokkoarviointi).

Lausunnot voidaan lähettää sellaisenaan kirjoittajalle tai tarvittaessa toimituskunta muodostaa lausuntojen sekä toimituksen kesken käydyn keskustelun pohjalta kootun palautteen, jonka toimitussihteeri lähettää kirjoittajalle. Tässä vaiheessa käsikirjoitus joko hylätään tai julkaisuprosessia jatketaan.

Kirjoittaja jatkaa artikkelin työstämistä vertaisarvioijien korjausehdotusten ja mahdollisesti kootun palautteen mukaisesti sekä sitoutuu palauttamaan tekstinsä sovitun aikataulun mukaisesti toimitussihteerille Journal.fi-alustan kautta. Uuden version kirjoittamiseen pyritään varaamaan aikaa vähintään kaksi viikkoa. Kirjoittaja palauttaa uuden käsikirjoitusversion mukana kuvauksen käsikirjoitukseen tekemistään muutoksista ja korostaa muutetut kohdat eri värillä käsikirjoitukseen. Kirjoittajan on myös mahdollista perustella muutoksia. Kun uusi versio on palautunut toimitussihteerille, tekevät päätoimittaja ja toimitussihteeri toimituskuntaa kuunnellen lopullisen julkaisupäätöksen. Päätöksestä ilmoitetaan kirjoittajalle, ja hänelle annetaan vielä mahdollisuus tehdä pieniä korjauksia.

Toimitussihteeri editoi tekstiä, eli tekee käsikirjoitukseen teknisiä ja tekstin sujuvuuteen liittyviä korjausehdotuksia. Hän lähettää pienet tekniset korjauspyynnöt tiedoksi kirjoittajalle ja/tai isommat korjauspyynnöt kirjoittajan toteutettavaksi. Muutosten jälkeen teksti etenee taittajalle, ja taitettu versio lähetetään vielä oikoluettavaksi kirjoittajalle ja toimitukselle. Viimeistään tässä vaiheessa kirjoittajia pyydetään lähettämään toimitukselle lyhyt kirjoittajaesittely työstään ja tutkimusintresseistään.

Kokonaisuudessaan toimitusprosessi voi viedä noin puolesta vuodesta vuoteen. Julkaisupäätöksistä vastaavat viime kädessä päätoimittajat. 

Julkaisuehdot

Media & viestintä -lehti julkaisee alkuperäisiä, aikaisemmin julkaisemattomia tutkimusartikkeleita sekä valikoituja käännösartikkeleita ja muita lyhyempiä juttuja (ks. juttutyypit alla).

Kirjoittaja on vastuussa siitä, että hänellä on oikeus julkaista myös artikkelin yhteydessä julkaistavat kuvat tai kuviot.

Tekijä luovuttaa kustantajalle oikeuden julkaista ja levittää yleisölle yllä mainittua teosta paperimuodossa sekä kustantajan valitsemalla palvelimella tai muussa kustantajan valitsemassa sähköisessä muodossa. Tällä hetkellä lehdessä on käytössä avoimen julkaisemisen CC BY-NC-lisenssi. Tämä tarkoittaa, että digitoituja aineistoja saa levittää sekä käyttää ei-kaupalliseen tarkoitukseen, jos nimeää alkuperäisen julkaisijan. Tieteellisiä tekstejä koskevat lisäksi normaalit tieteellisen lainaamisen käytännöt. Kaikki muut oikeudet teokseen jäävät tekijälle. Tekijällä on oikeus rinnakkaistallentaa artikkelin julkaistu versio omilla internetsivuillaan tai tallentaa se yleisölle avoimeen digitaaliseen arkistoon heti julkaisun jälkeen. Rinnakkaistallennettu julkaisu on mahdollisuuksien mukaan linkitettävä Media & viestinnän verkkolehteen.

Lehti voi myös julkaista käsikirjoituksia, jotka pohjaavat opinnäytetöihin (esim. pro gradu). Opinnäytetöiden tuloksia julkaistaan ensisijaisesti Analyysi- tai Katsaus-osioissa, ja mutta joskus myös vertaisarvioituna tieteellisenä artikkelina. Artikkelissa ei viitata opinnäytteeseen, sen sijaan opinnäytteen tiedot lisätään loppuviitteeseen. Jos opinnäytetyöstä muokatun artikkelin kirjoittamiseen osallistuu muita kuin työn tekijä, artikkelin kirjoittajajärjestyksestä sopivat kirjoittajat.

Juttutyypit

Ohessa lyhyet kuvaukset siitä, millaisia tekstejä lehdessä on mahdollista julkaista. Kaikki tarjotut tekstit tulee lähettää journal.fi-järjestelmän kautta.

Tutkimusartikkeli

Tutkimusartikkelilla tarkoitetaan tieteellistä tekstiä, jonka keskeinen tavoite on välittää lukijoille uutta ja perusteltua tutkimustietoa. Toimituskunta toivoo kirjoittajilta alkuperäisiä (ei muualla julkaistuja) tekstejä, jotka asettuvat teoreettisesti, menetelmällisesti ja/tai aiheeltaan keskusteluyhteyteen viestinnän ja media-alan tutkimuksen kanssa. Toimitukselle lähetettäviltä artikkelikäsikirjoituksilta toivotaan selkeää rakennetta ja viimeisteltyä muotoilua (myös lähdeluettelon osalta). Jo käsikirjoituksen ensimmäisessä versiossa tulee olla mukana napakka tiivistelmä artikkelin keskeisestä sisällöstä. Toimitus ei ota käsittelyyn keskeneräisiä tekstejä.

Jos tutkimuksessa tai artikkelin kirjoittamisessa on hyödynnetty tekoälysovelluksia, tästä tulee mainita käsikirjoituksessa. Kirjoittajaa pyydetään ottamaan yhteyttä toimitukseen tarkempaa ohjeistusta varten.

Artikkelin pituus ja muotoilu

Artikkeliksi tarkoitetun tekstin maksimipituus on noin 8000 sanaa (sisältää lähdeluettelon). Käsikirjoituksessa ei käytetä muita ylimääräisiä muotoiluja kuin lihavointeja ja kursivointeja. Kursiivia käytetään vieraskielisissä käsitteissä, teosten (esim. kirja, lehti) nimissä sekä pitkissä lainauksissa (yli kaksi virkettä), jotka sisennetään. Uusi kappale merkitään yhdellä rivinvaihdolla. Väliotsikot lihavoidaan ja erotetaan muusta tekstistä rivivaihdoilla; otsikoita ei numeroida. Pitkät lainaukset sisennetään tekstistä ja erotetaan rivivaihdoilla; älä käytä sitaatteja. Vieraskieliset lainaukset käännetään suomeksi, ellei alkuperäiskielen käytölle ole hyviä perusteita. Viittauksia www-sivujen osoitteisiin ei liitetä tekstiin, vaan kirjataan osoitteet loppuviitteeseen (ei-tieteellinen viite) tai lähdeluetteloon (tieteellinen www-julkaisu). Käytä kirjallisuusviitteissä sisäviitteitä (ks. ohje alla) eli sulkumerkkejä. Lähdeluettelo tulee “Kirjallisuus”-otsikon alle tekstin loppuun (ks. ohje alla).

Tekninen muotoilu ja tarvittavat tiedot

Lähetä käsikirjoitus toimitussihteerille sähköisessä muodossa Journal.fi-järjestelmän kautta (doc- tai rtf-muodossa). Tekstin tulee olla 1,5 rivivälillä kirjoitettu, 12 pisteen fontilla, tasaus vasempaan reunaan. Teksti tulee anonymisoida, eli siinä ei saa olla kirjoittajan nimeä tai muita kirjoittajan henkilöyttä paljastavia seikkoja (esim. aiemmat tutkimusprojektit). Omiin aiempiin julkaisuihin voi viitata, mikäli ne eivät suoraan paljasta kirjoittajan henkilöyttä. Muussa tapauksessa myös ne pitää anonymisoida (esim. Kirjoittaja 1, Kirjoittaja 2). Teksteissä tulee olla seuraavat elementit, tässä järjestyksessä:

1) Otsikko
2) Abstraktit suomeksi ja englanniksi
3) Avainsanat
4) Teksti (alaotsikot lihavoituna)
5) Kirjallisuus
6) Viitteet (loppuviitteinä)
7) Kuvat, kuviot ja kaaviot (tekstin perään, yksi kuva sivua kohden, merkitse tekstiin: “Kuva 1 tähän” jne.)

Jos artikkeli pohjautuu johonkin hankkeeseen tai tutkimusprojektiin, mainitse se myös tekstissä ennen kirjallisuuslistaa. Mahdolliset kiitokset voi lisätä samaan kohtaan artikkelissa, eli artikkelitekstin jälkeen, ennen kirjallisuutta. 

Otsikko

Artikkelissa voi olla pelkkä pääotsikko tai pää- ja alaotsikko.

Abstraktit

Artikkelin alussa, otsikon jälkeen, tulee olla lyhyt 100–150 sanan mittainen abstrakti, eli tiivistelmä, josta selviää artikkelin tutkimuskohde, tavoite, lyhyt selostus aiheen käsittelystä sekä johtopäätökset. Artikkeliin tulee liittää myös englanninkielinen otsikko ja tiivistelmä (100–150 sanaa).

Avainsanat

Abstraktin alle kirjoitetaan 2–5 artikkelia kuvaavaa avainsanaa. Esim. näin: “Avainsanat: yleisötutkimus, kulutus, sanomalehdet.”

Kirjallisuusviitteet

Yksityiskohtaiset ohjeet kirjallisuusviitteiden muotoiluun löytyvät sivun alaosasta.

Kirjallisuus

Lähdeluettelo tulee “Kirjallisuus”-otsikon alle tekstin loppuun. Yksityiskohtaiset ohjeet lähdeluettelon muotoiluun löytyvät sivun alaosasta.

Loppuviitteet

Mahdolliset lisähuomiot, kommentit tai tarkennukset tehdään loppuviitteisiin. Otsikoi: “Viitteet”. Myös viittaukset ei-tieteellisiin verkkosivuihin tehdään loppuviitteissä. Loppuviitteet voi tehdä tekstinkäsittelyohjelman viitetyökalulla. Loppuviitteitä käytetään täsmentämään ja taustoittamaan tekstiä. Alaviitteitä ei käytetä. Harkitse loppuviitteiden käyttämistä tarkasti, niiden maksimimäärä on n. 1 sivu.

Kuviot

Numeroi ja nimeä kaikki kuviot ja taulukot. Esimerkiksi: “Taulukko 1: Nopeuden vaatimus journalistisessa kulttuurissa.” Kuviot tulee mahdollisuuksien mukaan lähettää vektorimuotoisina riittävän resoluution varmistamiseksi (esim. Word-grafiikkaobjektikuvan sijaan).

Vaalimme suomea tieteen kielenä

Haluamme luoda, pitää yllä ja kehittää alan suomenkielistä käsitteistöä, ja siksi pyrimme suosimaan suomenkielisiä ilmaisuja englannin kielestä johdettujen sijaan, aina kun se on mahdollista. Näin vaalitaan myös suomea tieteen kielenä. Pyri myös välttämään englannin ilmaisutavoista johdettuja rakenteita, esim. virkkeen aloituksessa usein käytetty: ”On tärkeää huomata, että…” Usein virke on tehokkaampi, kun siinä kerrotaan selkeästi se, mitä halutaan ilman turhia johdatteluja.

 

Muut juttutyypit (ei vertaisarvioida)

Käännösartikkeli

Media & viestintä julkaisee suomeksi käännettyjä kiinnostavia artikkeleita. Painopiste on niin sanotuissa klassikkoteksteissä. Toimitukselle voi ehdottaa käännettäviä artikkeleita tai tarjota valmiita käännöstekstejä. Toimitus avustaa neuvotteluissa käännösartikkelin julkaisuoikeuksista.

Analyysi

Analyysi on artikkelia suppeampi tieteellinen teksti (2000-6000 sanaa), jonka pääpaino on empiirisessä tutkimuksessa. Empiirisen analyysin kohde voi olla rajatumpi kuin artikkelissa eikä siltä edellytetä yhtä vankkaa teoreettista käsittelyä kuin artikkelilta. Oleellista on, että analyysissä eritellään ja analysoidaan aineistoja selkeästi ja kiinnostavasti. Lopuksi esitetään tulokset ja esimerkiksi ehdotus teeman jatkotutkimukseksi.

Katsaus

Katsauksella tarkoitetaan lyhyttä artikkelia, jossa esitellään jokin viestinnän tutkimuksen kannalta tärkeä teema ja/tai teoreettinen tai metodologinen aihe aikaisemman tutkimuksen perusteella. Katsauksen aihe, sen ajankohtaisuus tai muu merkittävyys tulee perustella selkeästi tekstin alussa. Kyseessä voi olla esimerkiksi katsaus jonkin keskeisen käsitteen tai tutkimusalan kehittymiseen. Lopuksi kirjoittaja voi esittää oman arvionsa tai ehdotuksensa käsiteltävästä teemasta.

Tekniset ohjeet, tekstin muotoilut ja viittauskäytännöt kuten artikkeleissa. Tiivistelmää ei tarvita. Katsaus on tavallista artikkelia tiiviimpi kokonaisuus (2000–6000 sanaa), ja sen loppuun laaditaan luettelo käytetystä kirjallisuudesta.

Kirja-arvio

Kirja-arvio on perusteellinen arvio jostakin teoksesta. Teksti etenee esittelystä arvioon. Kirja-arvioiden kohteeksi soveltuvat hyvin esimerkiksi kansainväliset ja kotimaiset teoria- ja metodikirjat, yksittäiset tutkimukset sekä uudet avaukset viestinnän tutkimuksen maailmaan.

Kirja-arvion ohjepituus on enintään 1500 sanaa. Kirja-arvio otsikoidaan, ja otsikon alle kirjoitetaan teoksen tiedot, esim.: “Appadurai, Arjun. 2006. Fear of Small Numbers: An Essay on the Geography of Anger. London: Duke University Press, 153 s.” Kirja-arvioissa voi käyttää lähdekirjallisuutta, jolloin viittauskäytännöt alla esitetyn mukaan. Loppuun luettelo käytetystä kirjallisuudesta. 

Jos haluat tarjota kirja-arviota lehdelle, lähetä viestiä toimitussihteerille: toimitussihteeri (at) mediaviestinta.fi - pyrimme hankkimaan kirjan arvioijalle. 

Haastattelu

Lehdessä julkaistaan ansioituneiden ja kansainvälisten viestinnän alan tutkijoiden haastatteluja. Tämä kirjoitusmahdollisuus kannattaa muistaa, kun järjestetään konferensseja ja kutsutaan nimekkäitä keynote-puhujia.

Haastattelut otsikoidaan vapaasti, mutta alaotsikoksi laitetaan aina haastateltavan nimi. Esim.: “Järki median kyllästämässä elämässä: Todd Gitlinin haastattelu”. Tekstin alkuun tulee lyhyt johdanto ja haastateltavan esittely. Haastattelut kirjoitetaan kysymys-vastaus-menetelmällä, ja kysymykset tummennetaan. Haastatteluiden ohjepituus on 3000–4000 sanaa. Jos haastatteluissa viitataan kirjallisuuteen, tehdään viittaukset ja lähdeluettelo kuten artikkeleissa.

Keskustelu

Media & viestintä -lehteen voi kirjoittaa myös puheenvuoroksi tarkoitetun, poleemisen jutun, jossa avataan uusi keskusteluaihe tai kommentoidaan aikaisemmin käsiteltyjä teemoja. Keskustelu-osion tekstit ovat tutkimusartikkelia selkeästi lyhyempiä ja fokusoidumpia.

Keskustelu-kirjoitukset ovat napakoita ja argumentoivia. Tekstin ohjepituus on noin 1500 sanaa. Jos tekstissä viitataan kirjallisuuteen, tehdään viittaukset ja lähdeluettelo kuten muissa artikkeleissa.

Kokeilut ja kehittäminen

Kokeilut ja kehittäminen -osastossa julkaistaan kirjoituksia median ja viestinnän ammattikentällä tai koulutuksessa tehdyistä kokeiluista ja kehityshankkeista. Kirjoituksia toivotaan eri alojen ammattilaisilta, ei pelkästään tutkijoilta. Teksteiltä edellytetään kuitenkin kytköstä tutkimukseen esimerkiksi käsitteiden tai aiheesta tehdyn tutkimuksen kautta.

Tekstissä on hyvä olla johdanto, jossa esitellään se yhteiskunnallinen tai median kehitykseen liittyvä ilmiö tai ongelma, johon juttu liittyy. Tämän jälkeen teksti jatkuu kehityshankkeen toteuttamispaikan ja kontekstin kuvaamisella ja etenee esittelemään, mitä hankkeessa tehtiin, miksi ja millaisin tuloksin. Mitä kokeilu opetti tai mitä olisi voinut tehdä toisin? Kokeilut ja kehittäminen -jutun ohjepituus on noin 3000 sanaa. Julkaistavaksi lähetettävässä tekstissä tulee olla pääotsikko ja väliotsikot sekä kirjoittajaesittely. Viittaukset tehdään lehden viittaustavan mukaan.

 

---

Kirjallisuusviitteet ja lähdeluettelo

Viittaustyyli Chicago (ks. https://www.chicagomanualofstyle.org/tools_citationguide/citation-guide-2.html) suomennettuna.  

Lähdeviitteet tekstissä

Lähdeviitteet sijoitetaan tekstiin sulkeisiin seuraavasti:

Jos viittaus koskee vain edeltävää virkettä, piste ja sulut merkitään yllä olevan esimerkin mukaan (ts. piste tulee viitteen sisältävien sulkujen perään). 

Esimerkki: Oppihistoria on sen tutkimista ja esittämistä, kuinka sen kohdealaksi valittu tutkimus- tai tieteenala on ajan saatossa kehittynyt (Pietilä 1997, 15).

Mikäli viitataan useampaan virkkeeseen, viite merkitään viimeisen virkkeen pisteen jälkeen näin: (viite ja piste tulevat sulkujen sisään.)

Esimerkki: Oppihistoria on sen tutkimista ja esittämistä, kuinka sen kohdelaksi valittu tutkimus- tai tieteenala on ajan satossa kehittynyt. Lisäksi alkuliite oppi täsmentää asiaa: oppihistoria luotaa nimenomaan ajattelun ja tutkimuksen kehitystä. (Pietilä 1997, 15.)

Sivunumerot erotetaan toisistaan ajatusviivalla (–) tavuviivan (-) sijaan. Mikäli kirjoittajia on korkeintaan kolme, merkitään kaikki kirjoittajat, esim. (Kantola ja Kautto 2002) tai: (Sihvonen, Koskela ja Laaksonen 2020), mutta mikäli heitä on neljä tai useampia, merkitään vain ensimmäinen kirjoittaja: (Lewis ym. 2005). Jos viittaus samaan teokseen toistuu, käytetään muotoa: (emt., 33). Viittaukset aina sivunumeroiden kanssa, ellei tarkoituksena ole todellakin viitata koko teokseen. Jos viitataan useampaan teokseen samassa yhteydessä, niiden välille lisätään puolipisteet, esim. (Larsson 2018; Masullo Chen ja Pain 2017; Wolfgang, McConell ja Blackburn 2020).

Kirjallisuus

Lähdeluettelo tulee “Kirjallisuus”-otsikon alle tekstin loppuun. Luettelo laaditaan seuraavan käytännön mukaan: Teokset alaotsikoineen kursivoidaan, ja artikkeleiden yhteydessä kursivoidaan tieteellisen lehden nimi. DOI-osoitteet lisätään viitteen loppuun, mikäli saatavilla (muoto: https://doi.org/1234657/). Suomentajaa ja painosta ei tarvitse merkitä. Viitatun painoksen julkaisuvuoden lisäksi tarvittaessa alkuperäinen julkaisuvuosi hakasulkeisiin (jos poikkeaa viitatusta painoksesta): Habermas, Jürgen 2004 (1962). Useat kirjoittajat erotellaan pilkulla (,) ja viimeinen kirjoittajista ja-sanalla.

Teokset, yksi kirjoittaja:

Nieminen, Hannu. 2006. Kansa seisoi loitompana: Kansallisen julkisuuden rakentuminen Suomessa 1809–1917. Tampere: Vastapaino.

Teokset, useita kirjoittajia:

Franklin, Bob, Martin Hamer, Mark Hanna, Marie Kinsey ja John Richardson. 2005. Key Concepts in Journalism Studies. London: SAGE.

Toimitetut kokoomateokset:

Wahl-Jorgensen, Karin ja Thomas Hanitzsch, toim. 2009. The Handbook of Journalism Studies. London: Routledge.

Artikkelit kokoomateoksissa:

Tuchman, Gaye. 1978. ”Introduction: The symbolic annihilation of women by the mass media.” Teoksessa Hearth and Home: Images of Women in the Mass Media, toimittaneet Gaye Tuchman, Arlene Kaplan Daniels ja James Benet, 3–38. New York: Oxford University Press.

Artikkelit lehdissä:

Hakola, Outi. 2020. ”Audiovisuaalinen populaarikulttuuri osana populistista strategiaa: Tapaustutkimuksena Donald J. Trump.” Lähikuva 33 (3–4): 131–48. https://doi.org/10.23994/lk.100444.

Sihvonen, Tanja, Merja Koskela ja Salla-Maaria Laaksonen. 2020. ”Tunipaloja rajapinnoilla? Tampereen yliopiston legitimiteettikamppailut hybridissä mediatilassa.” Media & viestintä 43 (4): 272–302. https://doi.org/10.23983/mv.100617.

Verkkolähteet:

Valtioneuvosto. 2018. Valtioneuvoston periaatepäätös mediapoliittisesta ohjelmasta 2018. Luettu 30.3.2020. https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f805c5853.

 

---

Teemanumerot Media & viestinnässä

Tavallisten numeroiden lisäksi Media & viestintä voidaan julkaista teemanumeroita. Ne käsittelevät median ja viestinnän tutkimuksen ajankohtaisia tai kokoavia kysymyksiä. Teemanumeron ytimen voi muodostaa esimerkiksi jokin laaja tutkimushanke, mutta erikoisnumerot avataan aina myös muille kirjoittajille avoimella kutsulla. Teemoista päättää viime kädessä toimituskunta. Yhdessä teemanumerossa julkaistaan 4–6 artikkelia ja/tai muuta juttua (esim. haastattelu, analyysi, keskustelu, katsaus, kirja-arvio). Vieraileva toimittaja järjestää kullekin käsikirjoitukselle kaksi vertaislukijaa. Lehden toimitus voi tarvittaessa auttaa refereiden löytämisessä. Teemanumeron artikkelit käyvät siis läpi normaalin vertaisarviointiprosessin, ja ne ajoitetaan lehden tavanomaiseen julkaisutahtiin.

Teemanumeron voi toteuttaa kahdella tavalla:

sitä voi ehdottaa ulkopuolinen vieraileva toimittaja (tai työpari), joka vastaa numeron organisoimisesta yhteistyössä toimituksen kanssa, tai toimituskunta ideoi numeron itse, jolloin lehden oma toimitus vastaa myös numeron organisoimisesta.

Vierailevan toimittajan kokoama teemanumero

Vierailevien toimittajien ehdotuksia teemanumeroiksi voi tarjota lehdelle läpi vuoden. Ehdotus on kirjoituskutsun hahmotelma ja sen tulee sisältää mm. seuraavat asiat:

– ehdotus teemanumeron nimeksi

– teemanumeron tarkoitus ja ala sekä listaus sopivista aiheista

– aikatauluehdotus

– vierailevan toimittajan tai toimittajien lyhyt esittely

Lähetä ehdotus päätoimittajille: saila.poutiainen(at)helsinki.fi & mats.bergman(at)helsinki.fi - ja toimitussihteerille: toimitussihteeri(at)mediaviestinta.fi