Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Kirjoittajan ohjeet

Media & viestintä – kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen lehti on tieteellinen aikakauslehti. Se julkaisee median, viestinnän ja journalismin tutkimuksen alaan kuuluvia aiemmin julkaisemattomia täysimittaisia ja vertaisarvioituja artikkeleita sekä käännösartikkeleita, analyyseja, katsauksia, kirja-arvioita, haastatteluja ja keskusteluja.

Kaikki lehteen julkaistavaksi tarjottavat käsikirjoitukset lähetetään journal.fi-järjestelmän kautta. Kirjoittajan tulee rekisteröityä järjestelmään ennen kuin hän voi jättää käsikirjoituksen. Lehti ei peri kirjoittajamaksua.

Tällä sivulla on kuvattu lehdessä julkaistujen vertaisarvioitujen artikkelien julkaisuprosessi, lehden julkaisuehdot, juttutyypit ja kirjoittajan ohjeet.

Vertaisarvioitujen artikkelien julkaisuprosessi

Lehden toimitus ja toimituskunta osallistuvat lehdessä julkaistujen tekstien arviointiin ja kehittämiseen julkaisukelpoisiksi. Artikkelitarjous on hyvin harvoin valmis julkaistavaksi sellaisenaan.

Toimitus ja toimituskunta arvioivat käsikirjoituksen sopivuuden lehden profiiliin ja tieteelliseksi artikkeliksi. Mikäli lehteen muutoin sopivassa käsikirjoituksessa on ilmeisiä puutteita, kirjoittajille annetaan mahdollisuus korjata artikkelia ja tarjota sitä uudelleen lehdelle (revise & resubmit). Vertaisarviointiin otettu käsikirjoitus lähetetään nimettömänä kahdelle vertaisarvioijalle, eli alan tutkimukseen perehtyneelle, pääsääntöisesti tohtoritason tutkijalle tai muulle asiantuntijalle. Heitä pyydetään kirjoittamaan arvio käsikirjoituksesta neljässä viikossa. Sekä arvioija että kirjoittajat pysyvät toisilleen nimettöminä prosessin ajan (kaksoissokkoarviointi). Vertaisarvioijien lausunnot ja/tai niistä laadittu kooste lähetetään kirjoittajille. Tässä vaiheessa käsikirjoitus joko hylätään tai julkaisuprosessia jatketaan.

Mikäli vertaisarvioinnin perusteella käsikirjoitus on julkaistavissa muutoksin tai korjauksin, kirjoittajia pyydetään palauttamaan palautteen mukaisesti muokattu teksti sovitun aikataulun mukaisesti toimitussihteerille Journal.fi-alustalle. Uuden version kirjoittamiseen pyritään varaamaan aikaa vähintään kaksi viikkoa. Kirjoittajat palauttavat uuden, lopulliseksi tarkoitetun käsikirjoitusversion, jossa muutetut kohdat on merkitty korostevärillä, sekä erillisen kuvauksen siitä, miten arvioijien korjausehdotukset on huomioitu käsikirjoituksessa. Kun uusi versio on palautettu, päätoimittaja(t) ja toimitussihteeri tekevät lopullisen julkaisupäätöksen tai lähettävät käsikirjoituksen uudelleen vertaisarviointiin. Päätöksestä ilmoitetaan kirjoittajille.

Myönteisen julkaisupäätöksen saanut käsikirjoitus menee toimitussihteerin editointiin, jossa siihen tehdään teknisiä ja tekstin sujuvuuteen liittyviä korjausehdotuksia. Toimitussihteeri lähettää pienet tekniset korjausehdotukset tiedoksi kirjoittajille ja/tai isommat korjauspyynnöt kirjoittajien toteutettavaksi. Kirjoittajat vastaavat itse siitä, että artikkelin viittaukset ja lähdeluettelo noudattavat lehden kirjoittajan ohjeissa ilmoitettua tyyliä. Artikkeliin lisätään mahdolliset hanke- ja rahoitustiedot ja kiitokset editointivaiheen yhteydessä. Kirjoittajat laativat myös lyhyen kirjoittajaesittelyn työstään ja tutkimusintresseistään. Muutosten jälkeen teksti etenee taittajalle, ja taitettu versio lähetetään vielä oikoluettavaksi kirjoittajille ja toimitukselle.

Kokonaisuudessaan toimitusprosessi voi viedä noin puolesta vuodesta vuoteen. Julkaisupäätöksistä vastaavat viime kädessä päätoimittajat.

Julkaisuehdot

Media & viestintä -lehti julkaisee alkuperäisiä, aikaisemmin julkaisemattomia tutkimusartikkeleita ja muita lyhyempiä juttuja (ks. juttutyypit alla). Kirjoittajat ovat vastuussa siitä, että heille on oikeus artikkelin yhteydessä mahdollisesti olevien kuvien ja kuvioiden julkaisuun.

Tekijät luovuttavat kustantajalle oikeuden julkaista ja levittää yleisölle yllä mainittua teosta kustantajan valitsemassa sähköisessä tai paperisessa muodossa. Tällä hetkellä lehdessä on käytössä avoimen julkaisemisen CC BY-NC-lisenssi. Tämä tarkoittaa, että digitoituja aineistoja saa levittää sekä käyttää ei-kaupalliseen tarkoitukseen, jos nimeää alkuperäisen julkaisijan. Tieteellisiä tekstejä koskevat lisäksi normaalit tieteellisen lainaamisen käytännöt. Kaikki muut oikeudet teokseen jäävät tekijöille. Tekijöillä on oikeus rinnakkaistallentaa artikkelin julkaistu versio omilla internetsivuillaan tai tallentaa se yleisölle avoimeen digitaaliseen arkistoon heti julkaisun jälkeen. Rinnakkaistallennettu julkaisu on mahdollisuuksien mukaan linkitettävä Media & viestinnän verkkolehteen.

Lehti voi myös julkaista käsikirjoituksia, jotka pohjaavat opinnäytetöihin (esim. pro gradu). Opinnäytetöiden tuloksia julkaistaan ensisijaisesti Analyysi- ja Katsaus-osioissa, mutta joskus myös vertaisarvioituina tieteellisinä artikkeleina. Artikkelin käsikirjoituksessa ei viitata opinnäytteeseen, vaan opinnäytteen tiedot lisätään loppuviitteeseen. Jos opinnäytetyöstä muokatun artikkelin kirjoittamiseen osallistuu muita kuin työn tekijä, artikkelin kirjoittajajärjestyksestä sopivat kirjoittajat.

Juttutyypit

Ohessa lyhyet kuvaukset siitä, millaisia tekstejä lehdessä on mahdollista julkaista. Kaikki tarjotut tekstit tulee lähettää journal.fi-järjestelmän kautta.

Tutkimusartikkeli

Tutkimusartikkelilla tarkoitetaan tieteellistä tekstiä, jonka keskeinen tavoite on välittää lukijoille uutta ja perusteltua tutkimustietoa. Lehdessä julkaistaan alkuperäisiä (ei muualla julkaistuja) tekstejä, jotka asettuvat teoreettisesti, menetelmällisesti ja/tai aiheeltaan keskusteluyhteyteen viestinnän ja media-alan tutkimuksen kanssa. Toimitukselle lähetettävissä artikkelikäsikirjoituksissa tulee olla selkeä rakenne ja viimeistelty muotoilu (myös lähdeluettelon osalta). Artikkelikäsikirjoituksissa noudatetaan lehden kirjoittajan ohjeita. Jo käsikirjoituksen ensimmäisessä versiossa tulee olla mukana napakka tiivistelmä (abstrakti) artikkelin keskeisestä sisällöstä. Toimitus ei ota käsittelyyn keskeneräisiä tekstejä.

Jos tutkimuksessa on hyödynnetty tekoälysovelluksia, tästä tulee mainita käsikirjoituksessa. Kirjoittajaa pyydetään ottamaan yhteyttä toimitukseen tarkempaa ohjeistusta varten.

Artikkelin pituus ja muotoilu

Artikkeliksi tarkoitetun tekstin maksimipituus on noin 8 000 sanaa. Tähän sanamäärään sisältyy lähdeluettelo mutta ei abstraktia. Käsikirjoituksessa ei käytetä muita muotoiluja kuin lihavointeja ja kursivointeja. Kursiivia käytetään käsitteissä ja teosten (esim. kirja, lehti) nimissä. Uusi kappale merkitään rivinvaihdolla, mutta kappaleiden väliin ei jätetä tyhjää riviä. Väliotsikot lihavoidaan ja erotetaan muusta tekstistä otsikon ylä- ja alapuolelle tulevalla tyhjällä rivillä. Väliotsikoita ei numeroida. Pitkät lainaukset sisennetään tekstistä, mutta niitä ei kursivoida tai merkitä lainausmerkein. Vieraskieliset lainaukset käännetään suomeksi, ellei alkuperäiskielen käytölle ole hyviä perusteita. Viittauksia www-sivujen osoitteisiin ei liitetä tekstiin, vaan kirjataan osoitteet loppuviitteeseen (ei-tieteellinen viite) tai lähdeluetteloon (tieteellinen www-julkaisu). Käytä kirjallisuusviitteissä sisäviitteitä (ks. ohje alla) eli sulkumerkkejä. Lähdeluettelo tulee “Kirjallisuus”-otsikon alle tekstin loppuun (ks. ohje alla).

Tekninen muotoilu ja tarvittavat tiedot

Lähetä käsikirjoitus toimitussihteerille sähköisessä muodossa Journal.fi-järjestelmän kautta (doc- tai rtf-muodossa). Tekstin tulee olla 1,5 rivivälillä kirjoitettu, 12 pisteen fontilla, tasaus vasempaan reunaan. Teksti tulee anonymisoida, eli siinä ei saa olla kirjoittajan nimeä tai muita kirjoittajan henkilöyttä paljastavia seikkoja (esim. aiemmat tutkimusprojektit). Myös tiedoston metatiedot on tärkeä muistaa tarkistaa kirjoittajien anonymiteetin varmistamiseksi. Omiin aiempiin julkaisuihin voi viitata, mikäli ne eivät suoraan paljasta kirjoittajan henkilöyttä. Muussa tapauksessa myös ne anonymisoidaan (esim. Kirjoittaja 1, Kirjoittaja 2). Teksteissä tulee olla seuraavat elementit, tässä järjestyksessä:

1) Otsikko
2) Abstraktit suomeksi ja englanniksi
3) Avainsanat
4) Teksti (alaotsikot lihavoituna)
5) Kirjallisuus
6) Viitteet (loppuviitteinä)
7) Kuvat, kuviot ja kaaviot (tekstin perään, yksi kuva sivua kohden, merkitse tekstiin: “Kuva 1 tähän” jne.)

Otsikko

Artikkelissa voi olla pelkkä pääotsikko tai pääotsikko ja alaotsikoita.

Abstraktit

Artikkelin alussa, otsikon jälkeen, tulee olla 100–150 sanan mittainen tiivistelmä eli abstrakti, josta selviää artikkelin tutkimuskohde, tavoite, lyhyt selostus aiheen käsittelystä ja tuloksista sekä johtopäätökset. Artikkeliin tulee liittää myös englanninkielinen otsikko ja 100–150 sanan mittainen tiivistelmä avainsanoineen. Kirjoittajat ovat vastuussa englanninkielisen abstraktin oikeakielisyydestä. 

Avainsanat

Abstraktin alle kirjoitetaan 2–5 artikkelia kuvaavaa avainsanaa. Esim. näin: “Avainsanat: yleisötutkimus, kulutus, sanomalehdet.”

Kirjallisuusviitteet

Yksityiskohtaiset ohjeet kirjallisuusviitteiden muotoiluun löytyvät alempaa tältä sivulta. Annettua ohjeistusta noudatetaan kaikissa juttutyyppeissä.

Kirjallisuus

Lähdeluettelo tulee “Kirjallisuus”-otsikon alle tekstin loppuun. Yksityiskohtaiset ohjeet lähdeluettelon muotoiluun löytyvät sivun alaosasta.

Loppuviitteet

Mahdolliset lisähuomiot, kommentit tai tarkennukset tehdään loppuviitteisiin. Myös viittaukset ei-tieteellisiin verkkosivuihin tehdään loppuviitteissä. Loppuviitteet voi tehdä tekstinkäsittelyohjelman viitetyökalulla. Loppuviitteitä käytetään täsmentämään ja taustoittamaan tekstiä. Alaviitteitä ei käytetä. Harkitse loppuviitteiden käyttämistä tarkasti.

Kuviot

Numeroi ja nimeä kaikki kuviot ja taulukot. Esimerkiksi: Taulukko 1: Nopeuden vaatimus journalistisessa kulttuurissa. Kuviot tulee mahdollisuuksien mukaan lähettää vektorimuotoisina riittävän resoluution varmistamiseksi (esim. Word-grafiikkaobjektikuvan sijaan).

Vaalimme suomea tieteen kielenä

Haluamme luoda, pitää yllä ja kehittää alan suomenkielistä käsitteistöä, ja siksi pyrimme suosimaan suomenkielisiä ilmaisuja englannin kielestä johdettujen sijaan, aina kun se on mahdollista. Näin vaalitaan suomea tieteen kielenä. Pyri myös välttämään englannin ilmaisutavoista johdettuja rakenteita. Esimerkiksi virkkeen aloituksessa usein käytetty ”On tärkeää huomata, että…”. Usein virke on tehokkaampi, kun siinä kerrotaan asia selkeästi ilman turhia johdatteluja. Raportoitavaan tutkimukseen viitataan pääsääntöisesti menneessä aikamuodossa ellei muulle ole erityisiä perusteita. 

 

Muut juttutyypit (ei vertaisarvioida)

Huom. kaikista kirjoituksista laaditaan myös lyhyt, muutaman virkkeen ingressi tai tiivistelmä, joka julkaistaan artikkelin yhteydessä lehden sivuilla. 

Käännösartikkeli

Media & viestintä julkaisee suomeksi käännettyjä kiinnostavia artikkeleita. Painopiste on niin sanotuissa klassikkoteksteissä. Toimitukselle voi ehdottaa käännettäviä artikkeleita tai tarjota valmiita käännöstekstejä. Toimitus avustaa neuvotteluissa käännösartikkelin julkaisuoikeuksista.

Analyysi

Analyysi on artikkelia suppeampi tieteellinen teksti (2 000–6 000 sanaa), jonka pääpaino on empiirisessä tutkimuksessa. Empiirisen analyysin kohde voi olla rajatumpi kuin artikkelissa eikä siltä edellytetä yhtä vankkaa teoreettista käsittelyä kuin artikkelilta. Oleellista on, että analyysissä eritellään ja analysoidaan aineistoja selkeästi ja kiinnostavasti. Lopuksi esitetään tulokset ja esimerkiksi ehdotus teeman jatkotutkimukseksi. Analyysin tekniset ohjeet, tekstin muotoilut ja viittauskäytännöt tehdään samalla tapaa kuin artikkeleissa. Analyysin loppuun laaditaan luettelo käytetystä kirjallisuudesta alla annettujen ohjeiden mukaisesti.

Katsaus

Katsauksella tarkoitetaan lyhyttä (2 000–6 000 sanaa), artikkelia, jossa esitellään jokin viestinnän tutkimuksen kannalta tärkeä teema ja/tai teoreettinen tai metodologinen aihe aikaisemman tutkimuksen perusteella. Katsauksen aihe, sen ajankohtaisuus tai muu merkittävyys tulee perustella selkeästi tekstin alussa. Kyseessä voi olla esimerkiksi katsaus jonkin keskeisen käsitteen tai tutkimusalan kehittymiseen. Lopuksi kirjoittaja voi esittää oman arvionsa tai ehdotuksensa käsiteltävästä teemasta. Katsauksena voidaan julkaista myös kirjoittajan omien vieraskielisten tutkimusartikkelien keskeisiä tuloksia, kuitenkin niin, ettei katsaus ole pelkkä käännös tai lyhennelmä aiemmasta julkaisusta. Katsauksen muotoiluissa ja viittauskäytännöissä noudatetaan samoja ohjeita kuin vertaisarvioiduissa artikkeleissa. Katsauksen loppuun laaditaan luettelo käytetystä kirjallisuudesta alla annettujen ohjeiden mukaisesti.

Kirja-arvio

Kirja-arvio on perusteellinen arvio valitusta teoksesta. Teksti etenee esittelystä arvioon. Kirja-arvioiden kohteeksi soveltuvat hyvin esimerkiksi kansainväliset ja kotimaiset teoria- ja metodikirjat, yksittäiset tutkimukset sekä uudet avaukset viestinnän tutkimuksen maailmaan.

Kirja-arvion ohjepituus on enintään 1 500 sanaa. Kirja-arvio otsikoidaan, ja otsikon alle kirjoitetaan teoksen tiedot, esim.: “Appadurai, Arjun. 2006. Fear of Small Numbers: An Essay on the Geography of Anger. London: Duke University Press, 153 s.” Kirja-arvioissa voi käyttää lähdekirjallisuutta, jolloin viittauskäytännöt alla esitetyn mukaan. Loppuun lisätään luettelo käytetystä kirjallisuudesta alla annettujen ohjeiden mukaisesti.

Lähetä ehdotuksesi arvioitavasta kirjasta toimitussihteerille: toimitussihteeri (at) mediaviestinta.fi.

Haastattelu

Lehdessä julkaistaan ansioituneiden ja kansainvälisten viestinnän alan tutkijoiden haastatteluja. Tämä kirjoitusmahdollisuus kannattaa muistaa, kun järjestetään konferensseja ja kutsutaan nimekkäitä keynote-puhujia. Haastatteluista on hyvä sopia toimituksen kanssa ennen niiden toteuttamista ja tarjoamista lehteen.

Haastattelut otsikoidaan vapaasti, mutta alaotsikoksi laitetaan aina haastateltavan nimi. Esim.: “Järki median kyllästämässä elämässä: Todd Gitlinin haastattelu”. Tekstin alkuun tulee lyhyt johdanto ja haastateltavan esittely. Haastattelut kirjoitetaan kysymys-vastaus-menetelmällä, ja kysymykset tummennetaan. Tekstin ohjepituus on 500–1 500 sanaa. Jos haastatteluissa viitataan kirjallisuuteen, tehdään viittaukset ja lähdeluettelo alla annettujen ohjeiden mukaisesti.

Puheenvuoro

Media & viestintä -lehteen voi kirjoittaa myös puheenvuoroksi tarkoitetun, poleemisen jutun, jossa avataan uusi keskusteluaihe tai kommentoidaan aikaisemmin käsiteltyjä teemoja. Keskustelu-osion tekstit ovat tutkimusartikkelia selkeästi lyhyempiä ja fokusoidumpia. Tutkijoiden ohella puheenvuoroja toivotaan kokeneilta median, journalismin ja viestinnän ammattilaisilta. Voit ehdottaa mielessäsi olevaa aihetta sähköpostilla: toimitussihteeri (at) mediaviestinta.fi.

Keskustelu-kirjoitukset ovat napakoita ja argumentoivia. Tekstin ohjepituus on 400–1 500 sanaa. Jos tekstissä viitataan kirjallisuuteen, tehdään viittaukset ja lähdeluettelo alla annettujen ohjeiden mukaisesti.

Lektio

Media & viestintä julkaisee väitöskirjalektioita median, viestinnän ja journalistiikan aloilta. Lektiot julkaistaan pääsääntöisesti sellaisenaan vähäisellä toimittamisella. Lektioon lisätään temaattinen otsikko ja tarvittaessa lähdeviitteitä alla annettuja ohjeita noudattaen. Puhuttelu-osuudet (mm. arvoisa kustos) jätetään pois.

Lektion loppuun kirjoitetaan väittelijän nimi ja oppiarvo, väitöksen ala, väitöskirjan nimi ja tieto väitöstilaisuudesta alla olevan esimerkin mukaisesti:

YTM Salla Tuomolan journalistiikan alan väitöskirja Hyvä, katala vastajulkisuus: Populistisen vastamedian julkisen puhuttelun tavat maahanmuutto-ja pakolaiskeskustelussa tarkastettiin Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa 10.3.2023.

Mikäli väitöksesi on muulta alalta, mutta koet sen sopivan aiheeltaan Mediaan & viestintään, ole yhteydessä toimitussihteeriin: toimitussihteeri (at) mediaviestinta.fi.

 

Kirjallisuusviitteet ja lähdeluettelo

Viittaustyyli Chicago (ks. https://www.chicagomanualofstyle.org/tools_citationguide/citation-guide-2.html) suomennettuna. 

Lähdeviitteet tekstissä

Lähdeviitteet sijoitetaan tekstiin sulkeisiin virkkeen sisään. Piste tulee viitteen sisältävien sulkujen ulkopuolelle. Esimerkki: Oppihistoria on sen tutkimista ja esittämistä, kuinka kohdealaksi valittu tutkimus- tai tieteenala on ajan saatossa kehittynyt (Pietilä 1997, 15). Toimitus on linjannut vuodenvaihteessa 2024, että lehdessä luovutaan usean virkkeen yhtäjaksoisista viittauksista, jotka on merkitty sijoittamalla lähdeviite virkkeiden perään muodossa: (Pietilä 1997, 15.). Voit lukea lisää päätöksestä ja sen taustoista pääkirjoituksesta Kuka näin on väittänyt? Huomioita viittaamisen etiikasta.

Tekstin sisäisissä lähdeviitteissä kaksi kirjoittajaa erotetaan toisistaan ”ja”-sanalla (ei &-merkillä), esimerkiksi (Kantola ja Kautto 2002).  Mikäli kirjoittajia on kolme tai useampi, merkitään vain ensimmäinen kirjoittaja: (Lewis ym. 2005). Jos viittaus samaan teokseen toistuu, käytetään muotoa: (emt., 33). Viittaukset esitetään aina sivunumeroiden kanssa, ellei tarkoituksena ole todellakin viitata koko teokseen. Sivunumerot erotetaan toisistaan ajatusviivalla (–) tavuviivan (-) sijaan. Jos viitataan useampaan teokseen samassa yhteydessä, niiden välille lisätään puolipisteet, esimerkiksi (Larsson 2018; Masullo Chen ja Pain 2017). Useisiin teoksiin viittaamista samassa yhteydessä on vältettävä, ellei kaikki samassa yhteydessä todettu ole nimenomaisesti esitetty jokaisessa viitatussa teoksessa.

Kirjallisuus

Lähdeluettelo tulee “Kirjallisuus”-otsikon alle tekstin loppuun. Luettelo laaditaan seuraavan käytännön mukaan: Teokset alaotsikoineen kursivoidaan, ja artikkeleiden yhteydessä kursivoidaan tieteellisen lehden nimi. DOI-osoite lisätään viitteen loppuun, mikäli se on saatavilla (muoto: https://doi.org/1234657/). Huom. DOI-osoitteen perään ei lisätä pistettä. Suomentajaa ja painosta ei tarvitse merkitä. Viitatun painoksen julkaisuvuoden lisäksi merkitään tarvittaessa alkuperäinen julkaisuvuosi hakasulkeisiin (jos poikkeaa viitatusta painoksesta): Habermas, Jürgen 2004 (1962). Useat kirjoittajat erotellaan pilkulla (,) ja viimeinen kirjoittajista ja-sanalla.

Teokset, yksi kirjoittaja:

Nieminen, Hannu. 2006. Kansa seisoi loitompana: Kansallisen julkisuuden rakentuminen Suomessa 1809–1917. Tampere: Vastapaino.

Teokset, useita kirjoittajia:

Franklin, Bob, Martin Hamer, Mark Hanna, Marie Kinsey ja John Richardson. 2005. Key Concepts in Journalism Studies. London: SAGE.

Toimitetut kokoomateokset:

Wahl-Jorgensen, Karin ja Thomas Hanitzsch, toim. 2009. The Handbook of Journalism Studies. London: Routledge.

Artikkelit kokoomateoksissa:

Tuchman, Gaye. 1978. ”Introduction: The symbolic annihilation of women by the mass media.” Teoksessa Hearth and Home: Images of Women in the Mass Media, toimittaneet Gaye Tuchman, Arlene Kaplan Daniels ja James Benet, 3–38. New York: Oxford University Press.

Artikkelit lehdissä:

Hakola, Outi. 2020. ”Audiovisuaalinen populaarikulttuuri osana populistista strategiaa: Tapaustutkimuksena Donald J. Trump.” Lähikuva 33 (3–4): 131–148. https://doi.org/10.23994/lk.100444

Sihvonen, Tanja, Merja Koskela ja Salla-Maaria Laaksonen. 2020. ”Tunipaloja rajapinnoilla? Tampereen yliopiston legitimiteettikamppailut hybridissä mediatilassa.” Media & viestintä 43 (4): 272–302. https://doi.org/10.23983/mv.100617

Verkkolähteet:

Valtioneuvosto. 2018. Valtioneuvoston periaatepäätös mediapoliittisesta ohjelmasta 2018. Luettu 30.3.2020. https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f805c5853.

 

Teemanumerot Media & viestinnässä

Tavallisten numeroiden lisäksi Media & viestinnässä voidaan julkaista teemanumeroita, joiden toimitustyössä on mukana usein vieraileva toimittaja. Ne käsittelevät median ja viestinnän tutkimuksen ajankohtaisia tai kokoavia kysymyksiä. Teemanumeron ytimen voi muodostaa esimerkiksi jokin laaja tutkimushanke, mutta teemanumerot on suositeltavaa avata myös muille kirjoittajille avoimella kutsulla. Teemoista päättää viime kädessä toimitus. Yhdessä teemanumerossa julkaistaan 4–6 artikkelia sekä lisäksi mahdollisesti muita juttuja (esim. haastattelu, analyysi, keskustelu, katsaus, kirja-arvio). Vieraileva toimittaja järjestää kullekin käsikirjoitukselle kaksi vertaisarvioijaa. Lehden toimitus voi tarvittaessa auttaa refereiden löytämisessä. Teemanumeron artikkelit käyvät siis läpi normaalin vertaisarviointiprosessin, ja ne ajoitetaan lehden tavanomaiseen julkaisutahtiin.

Teemanumeron voi toteuttaa kahdella tavalla:

sitä voi ehdottaa ulkopuolinen vieraileva toimittaja (tai työpari), joka vastaa numeron organisoimisesta yhteistyössä toimituksen kanssa, tai toimituskunta ideoi numeron itse, jolloin lehden oma toimitus vastaa myös numeron organisoimisesta.

Vierailevan toimittajan kokoama teemanumero

Vierailevien toimittajien ehdotuksia teemanumeroiksi voi tarjota lehdelle läpi vuoden. Ehdotus on kirjoituskutsun hahmotelma ja sen tulee sisältää mm. seuraavat asiat:

– ehdotus teemanumeron nimeksi

– teemanumeron tarkoitus ja ala sekä listaus sopivista aiheista

– aikatauluehdotus

– vierailevan toimittajan tai toimittajien lyhyt esittely

Lähetä ehdotus päätoimittajille henrik.rydenfelt(at)helsinki.fi ja lauri.m.haapanen(at)jyu.fi sekä toimitussihteerille toimitussihteeri(at)mediaviestinta.fi