Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Media & viestintä – kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen lehti on tieteellinen aikakauslehti. Lehti julkaisee median, viestinnän ja journalismin tutkimuksen alaan kuuluvia vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita sekä vertaisarvioimattomia käännösartikkeleita, analyyseja, katsauksia, kirja-arvioita, haastatteluja ja lektioita.

Sisällys:

• Lehdessä julkaistavat juttutyypit
• Ohjeet tekstin laatimiseen
• Vertaisarvioitujen artikkelien julkaisuprosessi
• Julkaisuehdot
• Teemanumerot Media & viestinnässä

Kaikki tarjotut tekstit tulee lähettää journal.fi-järjestelmän kautta.

Kirjoittajan ohjeisiin ja julkaisemiseen liittyvissä lisäkysymyksissä voi ottaa yhteyttä toimitussihteeriin sähköpostitse toimitussihteeri (at) mediaviestinta.fi.

Lehdessä julkaistavat juttutyypit

Tutkimusartikkeli

Tutkimusartikkelin keskeinen tavoite on välittää lukijoille uutta ja perusteltua tutkimustietoa. Lehdessä julkaistaan alkuperäisiä tekstejä, jotka asettuvat teoreettisesti, menetelmällisesti ja/tai aiheeltaan keskusteluyhteyteen viestinnän ja media-alan tutkimuksen kanssa (ks. Lehteen vai ei? Huomioita sisällöllisestä sopivuudesta. Media & viestintä 3/2024).

Toimitukselle lähetettävissä artikkelikäsikirjoituksissa tulee olla selkeä rakenne ja viimeistelty muotoilu (myös lähdeluettelon osalta). Tutkimusartikkelin maksimipituus on noin 8 000 sanaa sisältäen lähdeluettelon ja loppuviitteet mutta ilman abstrakteja. Käsikirjoituksessa tulee olla seuraavat elementit, tässä järjestyksessä:

1. Otsikko (pääotsikko tai pääotsikko ja alaotsikko)
2. Abstraktit suomeksi ja englanniksi (100–150 sanaa kumpainenkin)
3. Avainsanat (2–5) suomeksi ja englanniksi
4. Teksti (alaotsikot lihavoituna)
5. Kirjallisuus
6. Viitteet (loppuviitteinä)

Lehti julkaisee opinnäytetöihin (esim. pro gradu) pohjaavia käsikirjoituksia ensisijaisesti analyyseina ja katsauksina. Niitä on kuitenkin mahdollista tarjota myös tutkimusartikkeliksi. Vertaisarvioitujen artikkeleiden julkaisuprosessi on kuvattu tarkemmin alla.

Analyysi

Analyysi on artikkelia suppeampi tieteellinen teksti (2 000–6 000 sanaa), jonka pääpaino on empiirisessä tutkimuksessa. Kohde voi olla rajatumpi kuin artikkelissa, eikä analyysilta edellytetä yhtä vankkaa teoreettista käsittelyä kuin artikkelilta. Oleellista on, että analyysissa eritellään ja analysoidaan aineistoja selkeästi ja kiinnostavasti. Lopuksi esitetään tulokset ja esimerkiksi ehdotus teeman jatkotutkimukseksi.

Katsaus

Katsauksella tarkoitetaan lyhyttä (2 000–6 000 sanaa) artikkelia, jossa esitellään jokin viestinnän tutkimuksen kannalta tärkeä teema ja/tai teoreettinen tai metodologinen aihe aikaisemman tutkimuksen perusteella. Katsauksen aihe, sen ajankohtaisuus tai muu merkittävyys tulee perustella selkeästi. Katsauksena voidaan julkaista myös kirjoittajan omien vieraskielisten tutkimusartikkelien keskeisiä tuloksia, kuitenkin niin, ettei katsaus ole pelkkä käännös tai lyhennelmä aiemmasta julkaisusta.

Kirja-arvio

Kirja-arvio on perusteellinen arvio valitusta teoksesta. Teksti etenee esittelystä arvioon. Kirja-arvioiden kohteeksi soveltuvat hyvin esimerkiksi kansainväliset ja kotimaiset teoria- ja metodikirjat, yksittäiset tutkimukset sekä uudet tutkimukselliset avaukset. Ohjepituus on enintään 1 500 sanaa. Kirja-arvio otsikoidaan, ja otsikon alle kirjoitetaan teoksen tiedot, esim.: “Appadurai, Arjun. 2006. Fear of Small Numbers: An Essay on the Geography of Anger. London: Duke University Press, 153 s.”

Puheenvuoro

Puheenvuorossa avataan uusi keskusteluaihe tai kommentoidaan aikaisemmin käsiteltyjä teemoja. Tutkijoiden ohella puheenvuoroja toivotaan kokeneilta median, journalismin ja viestinnän ammattilaisilta. Voit myös ehdottaa mielessäsi olevaa aihetta sähköpostilla: toimitussihteeri (at) mediaviestinta.fi. Ohjepituus on 400–1 500 sanaa.

Lektio

Media & viestintä julkaisee väitöskirjalektioita median, viestinnän ja journalistiikan aloilta. Lektiot julkaistaan pääsääntöisesti sellaisenaan vähäisellä toimittamisella. Lektioon lisätään temaattinen otsikko ja tarvittaessa lähdeviitteitä alla annettuja ohjeita noudattaen. Puhuttelu-osuudet (mm. arvoisa kustos) jätetään pois. Lektion loppuun kirjoitetaan väittelijän nimi ja oppiarvo, väitöksen ala, väitöskirjan nimi ja tieto väitöstilaisuudesta alla, esimerkiksi:

YTM Salla Tuomolan journalistiikan alan väitöskirja Hyvä, katala vastajulkisuus: Populistisen vastamedian julkisen puhuttelun tavat maahanmuutto-ja pakolaiskeskustelussa tarkastettiin Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa 10.3.2023.

Mikäli väitöksesi on muulta alalta, mutta koet sen sopivan aiheeltaan Media & viestintään, ole yhteydessä toimitussihteeriin: toimitussihteeri (at) mediaviestinta.fi.

Haastattelu 

Lehdessä julkaistaan ansioituneiden ja kansainvälisten viestinnän alan tutkijoiden haastatteluja. Kirjoitusmahdollisuus kannattaa muistaa, kun järjestetään konferensseja ja kutsutaan nimekkäitä luennoitsijoita. Haastatteluista on hyvä sopia toimituksen kanssa etukäteen. Haastattelut otsikoidaan vapaasti, mutta alaotsikoksi laitetaan aina haastateltavan nimi. Esim.: “Järki median kyllästämässä elämässä: Todd Gitlinin haastattelu”. Tekstin alkuun tulee lyhyt johdanto ja haastateltavan esittely. Haastattelut kirjoitetaan kysymys–vastaus -menetelmällä, ja kysymykset lihavoidaan. Ohjepituus on 500–1 500 sanaa.

Käännösartikkeli

Media & viestintä julkaisee suomeksi käännettyjä kiinnostavia artikkeleita. Painopiste on niin sanotuissa klassikkoteksteissä. Toimitukselle voi ehdottaa käännettäviä artikkeleita tai tarjota valmiita käännöstekstejä.

Ohjeet tekstin laatimiseen

Lehti vaalii suomea tieteen kielenä ja kehottaa kirjoittajia suosimaan suomenkielisiä ilmaisuja aina kun se on mahdollista sekä välttämään englannin ilmaisutavoista johdettuja rakenteita, esimerkiksi ”On tärkeää huomata, että…” virkkeen alussa. Analyysiosiossa tuloksia esitellään pääsääntöisesti menneessä aikamuodossa, ellei muulle ole erityisiä perusteita.

Tutkimusartikkeleiden käsikirjoitukset tulee anonymisoida huolellisesti. Tekstissä ei saa olla kirjoittajan nimeä tai muita kirjoittajan henkilöyttä paljastavia seikkoja (esim. tutkimusprojektit). Myös tiedoston metatiedot on tärkeä muistaa tarkistaa kirjoittajien anonymiteetin varmistamiseksi. Viitteet omiin aiempiin julkaisuihin tyypillisesti anonymisoidaan (esim. Kirjoittaja 1, Kirjoittaja 2). Muiden juttutyyppien tekstejä ei tarvitse anonymisoida.

Käsikirjoituksilla on seuraavat maksimipituudet:

• Tutkimusartikkeli: 8 000 sanaa sisältäen lähdeluettelon ja loppuviitteet mutta ilman abstrakteja
• Analyysi ja katsaus: 2 000–6 000 sanaa
• Kirja-arvio: Enintään 1 500 sanaa
• Puheenvuoro: 400–1 500 sanaa
• Haastattelu: 500–1 500 sanaa
• Lektio: Lektioteksti sellaisenaan

Tutkimusartikkeleihin laaditaan 100–150 sanan abstraktit suomeksi ja englanniksi. Kirjoittajat vastaavat englanninkielisen abstraktin oikeakielisyydestä. Muihin juttutyyppeihin laaditaan abstraktin sijasta lyhyt, muutaman virkkeen ingressi tai tiivistelmä, joka julkaistaan artikkelin yhteydessä lehden sivuilla.

Teksti asetellaan 1,5 rivivälillä, 12 pisteen fontilla, tasaus vasempaan reunaan. Käsikirjoituksessa ei käytetä muita muotoiluja kuin lihavointeja ja kursivointeja. Kursiivia käytetään käsitteissä ja teosten (esim. kirja, lehti) nimissä. Uusi kappale merkitään rivinvaihdolla, mutta kappaleiden väliin ei jätetä tyhjää riviä. Väliotsikot lihavoidaan ja erotetaan ylä- ja alapuolelle tulevalla tyhjällä rivillä. Väliotsikoita ei numeroida.

Pitkät lainaukset kirjallisuudesta tai aineistosta sisennetään, mutta niitä ei kursivoida tai merkitä lainausmerkein. Lainauksien poistot merkitään [– –]. Vieraskieliset lainaukset käännetään suomeksi, ellei alkuperäiskielen käytölle ole hyviä perusteita. Tieto kääntäjästä ja alkuperäinen teksti sijoitetaan loppuviitteeseen.

Kaikki kuviot ja taulukot nimetään ja numeroidaan. Esimerkiksi: Taulukko 1: Nopeuden vaatimus journalistisessa kulttuurissa. Taulukot ja kuviot sijoitetaan niiden paikkaan tekstissä. Kaikkiin kuvioihin ja taulukkoihin tulee viitata (sulkeissa, ei päätekstissä) tekstin kohdassa, jossa todettua ne selkeyttävät.

Mahdolliset lisähuomiot, kommentit tai tarkennukset tehdään loppuviitteisiin. Viittaukset www-sivujen osoitteisiin kirjataan loppuviitteeseen (ei-tieteellinen viite) tai lähdeluetteloon (tieteellinen julkaisu). Loppuviitteitä tulee käyttää harkiten ja säästeliäästi. Alaviitteitä ei käytetä.

Jos tutkimuksessa on hyödynnetty merkittävästi tekoälysovelluksia, tästä tulee mainita käsikirjoituksessa (ks. Lisää sanoja koneesta: tekoäly ja tiedejulkaiseminen. Media & viestintä 2/2024).

Kirjallisuusviitteet ja lähdeluettelo laaditaan käyttämällä suomennettua versiota viittaustyylistä Chicago (ks. https://www.chicagomanualofstyle.org/tools_citationguide/citation-guide-2.html) 

Lähdeviitteet sijoitetaan tekstiin sulkeisiin virkkeen sisään. Piste tulee viitteen sisältävien sulkujen ulkopuolelle. Esimerkki: Oppihistoria on sen tutkimista ja esittämistä, kuinka kohdealaksi valittu tutkimus- tai tieteenala on ajan saatossa kehittynyt (Pietilä 1997, 15). Lehdessä on luovuttu usean virkkeen yhtäjaksoisista viittauksista, joissa viite sijoitetaan virkkeiden perään muodossa: (Pietilä 1997, 15.). (Päätöksestä ks. Kuka näin on väittänyt? Huomioita viittaamisen etiikasta. Media & viestintä 1/2024.)

Viitatun julkaisun kaksi kirjoittajaa erotetaan toisistaan ”ja”-sanalla (ei &-merkillä), esimerkiksi (Kantola ja Kautto 2002). Mikäli kirjoittajia on kolme tai useampi, merkitään vain ensimmäinen: (Lewis ym. 2005). Viitatessa kirjoittajiin itse tekstissä kaikki kirjoittajat mainitaan, esimerkiksi ”Sihvonen, Koskela ja Laaksonen (2020) ovat tarkastelleet…”. Uudestaan samoihin kirjoittajiiin tai yli kolmen kirjoittajan julkaisuun viitatessa voidaan tekstissä käyttää muotoa ”Sihvonen ym. (2020) ovat tarkastelleet…”. 

Jos viittaus samaan teokseen toistuu, käytetään muotoa: (emt., 33). Viittaukset esitetään aina sivunumeroiden kanssa, ellei tarkoituksena ole todellakin viitata koko teokseen. Sivunumerot erotetaan toisistaan ajatusviivalla (–) tavuviivan (-) sijaan. Jos viitataan useampaan teokseen samassa yhteydessä, niiden välille lisätään puolipisteet, esimerkiksi (Larsson 2018; Masullo ym. 2017). Useisiin teoksiin viittaamista samassa yhteydessä on vältettävä, ellei kaikki todettu ole nimenomaisesti esitetty jokaisessa viitatussa teoksessa.

Lähdeluettelo tulee “Kirjallisuus”-otsikon alle tekstin loppuun. Teokset alaotsikoineen kursivoidaan, ja artikkeleiden yhteydessä kursivoidaan tieteellisen lehden nimi. DOI-osoite lisätään viitteen loppuun, mikäli se on saatavilla (muoto: https://doi.org/1234657/). Huom. DOI-osoitteen perään ei lisätä pistettä. Suomentajaa ja painosta ei tarvitse merkitä. Viitatun painoksen julkaisuvuoden lisäksi merkitään tarvittaessa alkuperäinen julkaisuvuosi hakasulkeisiin: Habermas, Jürgen 2004 (1962). Useat kirjoittajat erotellaan pilkulla (,) ja viimeinen kirjoittajista ja-sanalla.

Teokset, yksi kirjoittaja:

Nieminen, Hannu. 2006. Kansa seisoi loitompana: Kansallisen julkisuuden rakentuminen Suomessa 1809–1917. Tampere: Vastapaino. 

Teokset, useita kirjoittajia:

Franklin, Bob, Martin Hamer, Mark Hanna, Marie Kinsey ja John Richardson. 2005. Key Concepts in Journalism Studies. London: SAGE.

Toimitetut kokoomateokset:

Wahl-Jorgensen, Karin ja Thomas Hanitzsch, toim. 2009. The Handbook of Journalism Studies. London: Routledge.

Artikkelit kokoomateoksissa:

Tuchman, Gaye. 1978. ”Introduction: The symbolic annihilation of women by the mass media.” Teoksessa Hearth and Home: Images of Women in the Mass Media, toimittaneet Gaye Tuchman, Arlene Kaplan Daniels ja James Benet, 3–38. New York: Oxford University Press.

Artikkelit lehdissä:

Hakola, Outi. 2020. ”Audiovisuaalinen populaarikulttuuri osana populistista strategiaa: Tapaustutkimuksena Donald J. Trump.” Lähikuva 33 (3–4): 131–148. https://doi.org/10.23994/lk.100444

Sihvonen, Tanja, Merja Koskela ja Salla-Maaria Laaksonen. 2020. ”Tunipaloja rajapinnoilla? Tampereen yliopiston legitimiteettikamppailut hybridissä mediatilassa.” Media & viestintä 43 (4): 272–302. https://doi.org/10.23983/mv.100617 

Verkkolähteet: 

Valtioneuvosto. 2018. Valtioneuvoston periaatepäätös mediapoliittisesta ohjelmasta 2018. Luettu 30.3.2020. https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f805c5853.

Vertaisarvioitujen artikkelien julkaisuprosessi

Tutkimusartikkelin käsikirjoitus on hyvin harvoin valmis julkaistavaksi sellaisenaan. Media & viestinnän julkaisuprosessi etenee seuraavasti:

1) Toimitus arvioi käsikirjoituksen sopivuuden lehden profiiliin ja tieteelliseksi artikkeliksi.

2) Lehteen sopiva käsikirjoitus arvioidaan toimituskunnassa. Mikäli siinä on ilmeisiä puutteita, kirjoittajille voidaan tarjota mahdollisuus korjata käsikirjoitusta ja tarjota sitä uudelleen lehdelle (revise & resubmit).

3) Vertaisarviointiin otettu käsikirjoitus lähetetään kahdelle vertaisarvioijalle, alan tutkimukseen perehtyneelle, pääsääntöisesti tohtoritason tutkijalle tai muulle asiantuntijalle (ks. ohjeet arvioijalle). Arvioijat ja kirjoittajat pysyvät toisilleen nimettöminä prosessin ajan (kaksoissokkoarviointi). Vertaisarvioijien lausunnot ja/tai niiden kooste lähetetään kirjoittajille. Käsikirjoitus hylätään, hyväksytään tai arviointiprosessia jatketaan.

4) Mikäli vertaisarvioinnin perusteella käsikirjoitus on julkaistavissa korjauksin, kirjoittajat palauttavat noin kahden viikon sisällä uuden, lopulliseksi tarkoitetun käsikirjoitusversion, jossa muutetut kohdat on merkitty korostevärillä. Lisäksi kirjoittajat koostavat kuvauksen siitä, miten arvioijien korjausehdotukset on käsikirjoituksessa huomioitu. Päätoimittaja(t) tekevät julkaisupäätöksen tai lähettävät käsikirjoituksen uudelleen vertaisarviointiin.

5) Toimitussihteeri käsittelee myönteisen julkaisupäätöksen saaneet käsikirjoitukset. Merkittävimmät korjauspyynnöt lähetetään kirjoittajien toteutettavaksi ja/tai hyväksyttäviksi. Artikkeliin lisätään mahdolliset hanke- ja rahoitustiedot ja kiitokset. Lisäksi kirjoittajat laativat lyhyen kirjoittajaesittelyn.

6) Taitettu versio käsikirjoituksesta lähetetään oikoluettavaksi kirjoittajille.

Lyhyimmillään julkaisuprosessi kestää nelisen kuukautta, mutta se voi olla myös huomattavasti pidempi. Kestoon vaikuttavat käsikirjoituksen alkuperäinen taso, vertaisarvioijien saatavuus ja heidän aikataulunsa sekä kirjoittajien mahdollisuus reagoida pyydettyihin muutoksiin. Julkaisupäätöksistä vastaavat päätoimittajat.

Julkaisuehdot

Media & viestintä -lehti julkaisee alkuperäisiä, aikaisemmin julkaisemattomia tutkimusartikkeleita ja muita lyhyempiä kirjoituksia. Kirjoittajat ovat vastuussa siitä, että heillä on oikeus kirjoituksen sekä sen kuvien ja kuvioiden julkaisuun.

Tekijät luovuttavat kustantajalle oikeuden julkaista ja levittää yleisölle teosta kustantajan valitsemassa sähköisessä tai paperisessa muodossa. Lehdessä on käytössä avoimen julkaisemisen CC BY-NC-lisenssi. Aineistoja saa levittää sekä käyttää ei-kaupalliseen tarkoitukseen, kunhan alkuperäinen kirjoittaja ja julkaisu nimetään. Tieteellisiä tekstejä koskevat lisäksi normaalit tieteellisen lainaamisen käytännöt. Kaikki muut oikeudet teokseen jäävät tekijöille. Tekijöillä on oikeus rinnakkaistallentaa artikkelin julkaistu versio heti julkaisun jälkeen. Rinnakkaistallenne on mahdollisuuksien mukaan linkitettävä Media & viestinnän verkkolehteen.

Lehti julkaisee opinnäytetöihin (esim. pro gradu) pohjaavia käsikirjoituksia ensisijaisesti analyyseina ja katsauksina, mutta joskus myös vertaisarvioituina artikkeleina. Käsikirjoituksessa ei viitata opinnäytteeseen, vaan opinnäytteen tiedot lisätään lopuksi loppuviitteeseen. Jos kirjoittamiseen osallistuu muita kuin opinnäytetyön tekijä, kirjoittajajärjestyksestä sopivat kirjoittajat.

Teemanumerot

Media & viestinnässä julkaistaan teemanumeroita, jotka käsittelevät median ja viestinnän tutkimuksen ajankohtaisia tai kokoavia kysymyksiä. Teemanumeron ytimen voi muodostaa esimerkiksi tutkimushanke, mutta teemanumerot on suositeltavaa avata myös muille kirjoittajille avoimella kutsulla. Yhdessä teemanumerossa julkaistaan 4–6 artikkelia sekä mahdollisesti muita juttuja. Vieraileva toimittaja järjestää kullekin artikkelikäsikirjoitukselle kaksi vertaisarvioijaa. Teemanumeron artikkelit käyvät läpi normaalin vertaisarviointiprosessin, ja ne ajoitetaan lehden tavanomaiseen julkaisutahtiin.

Ehdotuksia teemanumeroiksi voi tarjota lehdelle läpi vuoden. Ehdotus on kirjoituskutsun hahmotelma ja sen tulee sisältää seuraavat asiat:

• ehdotus teemanumeron nimeksi
• teemanumeron tarkoitus ja ala sekä listaus sopivista aiheista
• aikatauluehdotus
• vierailevan toimittajan tai toimittajien lyhyt esittely

Lähetä ehdotus toimitussihteerille toimitussihteeri(at)mediaviestinta.fi