Teemanumeron kirjoituskutsu: Informaatiohäiriöt mediayhteiskunnassa 1/25
Virheellisen ja harhaanjohtavan informaation tuottamisesta, levittämisestä ja tunnistamisesta on tullut yhä polttavampi yhteiskunnallinen kysymys. Virheellinen ja harhaanjohtava informaatio voi muovata julkista keskustelua ja kansalaisten mielipiteitä, haitata demokraattista päätöksentekoa sekä luoda hämmennystä ja epävakautta. Harhaanjohtavan informaation yhteiskunnallisista seurauksista on oltu erityisen huolestuneita esimerkiksi terveysviestinnän, kriisitilanteiden ja poliittisen vaikuttamisen konteksteissa. Julkisessa keskustelussa on esitetty huolta myös jatkuvasti kehittyvien teknologioiden roolista informaatiohäiriöissä. Digitaalisia media-alustoja, tekoälyteknologioita ja automaatiota hyödynnetään enenevässä määrin harhaanjohtavan tai epäautenttisen sisällön tuottamiseen ja levittämiseen mediaympäristössä.
Viimeisin tutkimus korostaa informaatiohäiriöiden nopeasti muuttuvaa luonnetta. Informaatiohäiriöiden kenttä kattaa monenlaisia käsitteitä ja toimintamuotoja propagandasta disinformaatioon, informaatiovaikuttamiseen, harhaanjohtavaan yritysviestintään ja poliittisten mediakohujen tarkoituksenmukaiseen rakentamiseen. Niitä tuottavat yksittäiset ja organisoituneet toimijat vaikuttajista yrityksiin ja valtiollisiin toimijoihin. Toisaalta informaatiohäiriöt eivät aina ole suunniteltuja, vaan ne voivat olla myös vahingossa syntyneitä tai mediayhteiskunnan rakenteiden sivutuotteita. Näistä syistä informaatiohäiriöiden eri muotojen taustalla olevien pyrkimysten tai motivaatioiden tulkinta on haastavaa.
Informaatiohäiriöt hämmentävät ja rapauttavat luottamusta yhteiskunnallisiin instituutioihin kuten mediaan. Siksi tarvitsemme kriittistä ja ajankohtaista tietoa informaatiohäiriöiden muuttuvista muodoista ja niiden vaikutuksista. Tutkittu tieto tarjoaa pohjan informaatiohäiriöiden ymmärtämiselle sekä yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiselle. Vaikka julkista keskustelua aiheesta on ollut paljon, suomenkielistä tutkimusta informaatiohäiriöistä on yhä hajanaisesti.
Kutsumme erikoisnumeroon empiirisiä, metodologisia ja teoreettisia tutkimusartikkeleita, katsauksia, analyysejä ja puheenvuoroja, joissa pohditaan informaatiohäiriöihin liittyviä ilmiöitä jatkuvassa liikkeessä olevassa mediaympäristössä.
Teemanumeron vierailevat päätoimittajat ovat Minttu Tikka (Helsingin yliopisto), Henna Paakki (Aalto-yliopisto) ja Salla-Maaria Laaksonen (Helsingin yliopisto). Vastaavat toimittajat sekä Media ja viestinnän toimituskunta valitsevat teemanumerossa julkaistavat artikkelit, ja tutkimusartikkelit käyvät läpi kaksoissokkona toteutettavan vertaisarvioinnin. Muita tekstityyppejä, kuten analyysejä, katsauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita ei vertaisarvioida.
Teemanumeron aikataulu:
Lähetä kirjoitusehdotuksesi abstrakti (n. 500 sanaa) 10.6.2024 mennessä osoitteeseen minttu.mt.tikka@helsinki.fi.
Toimituksen päätös jatkoon hyväksytyistä abstrakteista 20.6.2024 mennessä.
Lähetä valmis käsikirjoitus 30.9.2024 mennessä. Tutkimusartikkelien ohjepituus on noin 8000 sanaa sisältäen lähdeluettelon. Muiden juttutyyppien kuvaukset löytyvät Media & viestinnän kirjoittajan ohjeista.
Vertaisarvioijien palautteen pohjalta työstetty käsikirjoitus 31.1.2025 mennessä.
Tekstien editointi tammi-helmikuussa 2025.
Teemanumero ilmestyy maaliskuussa 2025.
Kaikissa juttutyypeissä tulee noudattaa Media & viestinnän kirjoittajan ohjeita: https://journal.fi/mediaviestinta/about/submissions
