Teemanumeron kirjoituskutsu: Media/Maa 3/25

Teemanumeron 3/2025 kirjoituskutsu: Media/Maa Vierailevat päätoimittajat Seija Ridell ja Aino Kangaspuro Haaparanta   Hannah Arendtia (1958/2002) mukaillen ilman Maata meillä ei ole maailmaa, jossa ja josta rakentaa kulttuurisia esityksiä ja tuottaa diskursiivista julkisuutta. Syvenevän ilmastokriisin, mittaluokaltaan järisyttävien teollis-militarististen ympäristörikosten ja konsumerismin syvän unen aikakaudella ekomateriaalisuus lähtökohtana haastaa mediatutkimuksen ajattelemaan uudenlaisilla tavoilla paitsi esityksellisyyttä ja sen politiikkaa myös tutkimusalan tietoteoreettisia sitoumuksia.   Ihmistoiminnan aiheuttamat ekologiset katastrofit ja niiden synnyttämä ’uusi luonto’ ovat ravistelleet mediatutkimuksen kansainvälistä kenttää yhä painokkaammin 2000-luvun edetessä (esim. Gabrys 2011; Packer & Crofts Wiley 2012; Maxwell & Miller 2012; Gillespie & al. 2014; Peters 2015; Starosielski & Walker 2016; Cubitt 2017; Pötzsch 2017; Bollmer 2019; Cubitt 2019; Starosielski 2019; Taffel 2019) ja olleet osaltaan virittämässä uusien materialismien nousua. Ne ovat kiinnostaneet Suomessakin muun muassa feministisesti suuntautuneita taiteen ja kirjallisuuden tutkijoita (ks. esim. Hongisto & Kurikka 2013; Lummaa & Rojola 2014). Suomeksi julkaistavan mediatutkimuksen piirissä ei-ihmislähtöisestä ja ekologisesti suuntautuneesta materiaalisesta siirtymästä on kuitenkin toistaiseksi näkynyt niukasti paradigmatasoisia merkkejä. Osasyy tähän lienee, että suomalaistutkijat osallistuvat alan teoriakeskusteluihin ja -kehittelyyn nykyisin paljolti englanniksi (ks. esim. Parikka 2010, 2011, 2014, 2015, 2016).   Media/Maa-teemanumeron lähtökohtana on, että mediatutkimuksen materiaalisesta painopistesiirtymästä (tai jopa paradigmamuutoksesta) tarvitaan laajaa ja juuriin menevää keskustelua myös suomeksi. Pidämme erityisen tärkeinä lähestymistapoja, käsitteitä ja metodologioita, joilla saadaan ote mediateknologioiden aktuaalisista aineellisuuksista ja niiden kytkeytymisestä maapallon elonkehän hätätilaan. Lisäksi korostamme, että esimerkiksi sorron, pakolaisuuden, alueellisten konfliktien ja teknokapitalistisen riiston kaltaisten ilmiöiden ymmärtäminen mediatutkimuksenkin suunnasta edellyttää niiden tarkastelua yhteydessä maailmanlaajuiseen luontotuhoon. Tieteen- ja teknologiansosiologi Bruno Latouria (2017/2022) soveltaen: Maa ei enää ota nöyrästi vastaan ihmisen aggressiota vaan iskee nyt yhä suuremmalla voimalla takaisin, ja tällä on käänteentekeviä seurauksia paitsi sille, mihin mediatutkijat suuntaavat huomionsa ja miten, myös sille millä tavalla ymmärrämme tutkimusalamme luonteen.   Kutsumme teemanumeroon materiaalista mediatutkimusta koskevia teoreettisia, metodologisia ja empiirisiä tutkimusartikkeleita sekä katsauksia, analyyseja, kirja-arvioita ja puheenvuoroja, joissa käsitellään esimerkiksi materiaalisen mediateorian taustahistorioita, suuntauksia ja/tai kenttää, algoritmisten teknologioiden materiaalista ankkuroitumista ja monimittakaavaisia aineellisia kytköksiä, medioituneen maailmasuhteen moniaistisuutta, teknologiavälitteisiä kehollisia rytmejä ja rutiineja, mediatuotannon, -esitysten ja/tai -kulutuksen aineellis-ekologisia ulottuvuuksia sekä ekologisesti virittynyttä ei-ihmislähtöistä materiaalista mediaetiikkaa.   Teemanumeron toimittavat Seija Ridell (Tampereen yliopisto) ja Aino Kangaspuro Haaparanta (Tampereen yliopisto). Vierailevat päätoimittajat sekä Media ja viestinnän toimituskunta valitsevat teemanumerossa julkaistavat artikkelit. Tutkimusartikkelit käyvät läpi kaksoissokkona toteutettavan vertaisarvioinnin, mutta muita tekstityyppejä, kuten analyyseja, katsauksia, puheenvuoroja ja kirja-arvioita ei vertaisarvioida.   Jos teemanumerosta herää kysyttävää, ota sähköpostitse yhteyttä vieraileviin päätoimittajiin.   Teemanumeron aikataulu Lähetä abstraktisi (max. 500 sanaa) 15.10.2024 mennessä osoitteeseen seija.ridell@tuni.fi ja aino.kangaspurohaaparanta@tuni.fi. Päätökset jatkoon hyväksytyistä abstrakteista tehdään 30.10.2024 mennessä. Valmis käsikirjoitus tulee lähettää 15.1.2025 mennessä. Tutkimusartikkelien ohjepituus on noin 8000 sanaa sisältäen lähdeluettelon. Muiden juttutyyppien kuvaukset löytyvät Media & viestinnän kirjoittajan ohjeista. Kaikissa juttutyypeissä tulee noudattaa Media & viestinnän kirjoittajan ohjeita: https://journal.fi/mediaviestinta/about/submissions. Vertaisarvioijien palautteen pohjalta työstetyn käsikirjoituksen deadline on 15.8.2025. Julkaisupäätökset ja tekstien editointi tehdään elo–syyskuussa 2025. Teemanumero ilmestyy lokakuussa 2025.   Kirjallisuus Arendt, H. (1958/2002) Vita Activa: Ihmisenä olemisen ehdot. Tampere: Vastapaino. Bollmer, G. (2019) Materialist Media Theory: An introduction. London etc.: Bloomsbury. Cubitt, S. (2017) Finite Media: Environmental implications of digital technologies. Durham & London: Duke University Press. Cubitt, S. (2019) Ecocritique. Media + Environment 1(1). https://doi.org/10.1525/001c.10784. Gabrys, J. (2011) Digital Rubbish: A natural history of electronics. Ann Arbor: The University of Michigan Press. Gillespie, T., Boczkowski, P. & Foot, A. (eds., 2014) Media Technologies: Essays on communication, materiality, and society. Cambridge & London: The MIT Press. Hongisto, I. & Kurikka, K. (toim., 2013) Toisin sanoin – taiteentutkimusta representaation jälkeen. Turku: Eetos. Latour, B. (2017/2022) Matkalla maahan: Politiikka ja uusi ilmastojärjestys. Tampere: Vastapaino. Lummaa, K. & Rojola, L. (toim., 2014) Posthumanismi. Turku: Eetos. Packer, J. & Crofts Wiley, S. (eds., 2012) Communication Matters: Materialist approaches to media, mobility and networks. London & New York: Routledge. Parikka, J. (2010) Insect Media: An archaeology of animals and technology. Minneapolis: University of Minnesota Press. Parikka, J. (ed., 2011) Medianatures: Materiality of information technology and electronic waste. Living Books About Life-project (Open Humanities Press, E-book/online book). Parikka, J. (2014) The Anthrobscene. Minneapolis: University of Minnesota Press. Parikka, J. (2015) A Geology of Media. Minneapolis: University of Minnesota Press. Parikka, J. (ed., 2016) ’Special Section on Mediated Geologies’. Cultural Politics 12(3). Maxwell, R. & Miller, T. (2012) Greening the Media. Oxford: Oxford University Press. Peters, J. D. (2015) The Marvelous Clouds: Towards a philosophy of elemental media. Chicago & London: The University of Chicago Press. Pötzsch, H. (2017) Media matter. tripleC 15(1): 148–170. Starosielski, N. & Walker, J. (eds., 2016) Sustainable Media: Critical approaches to media and environment. New York & London: Routledge. Starosielski, N. (2019) The elements of Media Studies. Media + Environment 1(1). https://doi.org/10.1525/001c.10780. Taffel, S. (2019) Digital Media Ecologies: Entanglements of content, code and hardware. New York etc.: Bloomsbury Academic.