Journalismi valistajana ja kyseenalaistajana
Koronapolitiikka ja tieteelliset kiistat Helsingin Sanomissa ja Dagens Nyheterissä keväällä 2020
Avainsanat:
covid-19, tiedeuutisointi, sanomalehdet, Suomi, Ruotsi, media/valtio-suhdeAbstrakti
Vertailen Helsingin Sanomien (HS) ja ruotsalaisen Dagens Nyheterin (DN) tapaa käsitellä tieteellistä tietoa koronapandemian yhteydessä keväällä 2020. Kiinnostuksen kohteena ovat artikkelit, joissa esitettiin eriäviä näkökulmia tieteellisestä kysymyksestä. Keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat, mikä oli uutisoinnin suhde kansalliseen koronapolitiikkaan, mistä esitettiin eriäviä näkemyksiä ja kuinka tieteellisiä kiistoja käsiteltiin. Lehdet käsittelivät tieteellistä epävarmuutta eri tavoin. HS ratkoi epävarmuuksia antamalla äänen eri asiantuntijoille. Lehden pyrkimyksenä oli antaa monipuolinen kuva epävarmasta asiasta. Käsittely oli teknistä ja yksityiskohtiin menevää. DN avasi tieteellisiä tuloksia toimittajan äänellä ja pyrki helppotajuisuuteen. DN myös otti suoremmin kantaa siihen, mikä oli uskottavaa tiedettä. Usein uskottavuuden arvioijana toimi Folkhälsomyndighetenin Anders Tegnell, jonka asema DN:ssä oli paljon vahvempi kuin THL:n Mika Salmisen HS:ssa. Näin DN otti HS:a voimakkaammin ”kansanvalistajaroolin” uutisoinnissaan.
