Luottamuksen rooli informaatiohäiriöiden torjunnassa

Suomalaisten mediakuluttajien kokemus medialuottamuksesta ja mediaitseluottamuksesta

Kirjoittajat

• Janne Matikainen Helsingin yliopisto
• Minna Horowitz Helsingin yliopisto
• Salla Tuomola

DOI: https://doi.org/10.23983/mv.148376

Avainsanat:

episteeminen minäpystyvyys informaatiohäiriöt, disinformaatio, luottamus, resilienssi

Abstrakti

Informaatiohäiriöiden tutkimuksessa on keskitytty paljon sisältöjen analyysiin sekä tarkasteltu yleisöjen suhdetta valheellisiin sisältöihin, mutta myös luottamuksen tutkimukseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia suomalaisten suhdetta informaatiohäiriöihin ja ymmärtää tarkemmin paitsi mediakuluttajien käsityksiä mediasta myös heidän ymmärrystään omista kyvyistään suhteessa informaatiohäiriöihin. Hyödynnämme analyysissa käsitteitä medialuottamus ja mediaitseluottamus. Edellisellä tarkoitamme yleisöjen perinteistä uutismediaa, sosiaalisen median alustoja ja erilaisia mediasisältöjä kohtaan tuntemaa luottamusta. Jälkimmäistä käytämme kuvaamaan mediakuluttajan omaa medialukutaitoaan kohtaan tuntemaa luottamusta. Aineistonamme on kansallinen kyselytutkimus, johon vastasi 1 093 henkilöä. Luottamus uutismediaa kohtaan sekä mediaitseluottamus on vahvaa, mutta eroja eri ryhmien kesken on. Vähemmän koulutetut, iäkkäämmät ja perussuomalaisten kannattajat arvioivat niin medialuottamuksen kuin mediaitseluottamuksen heikommaksi kuin muut. Matalan mediaitseluottamuksen ryhmässä korostui perinteisen median käyttö sekä myönteisyys median sääntelylle. Korkean mediaitseluottamuksen ryhmässä korostui digitaalisen ja sosiaalisen median käyttö sekä internetin ja sananvapauden arvostus. Korkean mediaitseluottamuksen ryhmä ei ollut yhtä huolestunut disinformaatiosta kuin matalan mediaitseluottamuksen ryhmä. Tutkimus lisää ymmärrystä median kuluttajien kokemuksesta kohdata informaatiohäiriöitä sekä eväitä media- ja informaatiolukutaitotoimien kehittämiseen.