"Kansalaisia varten"<br>Kuinka valtionhallinnon viestintää voisi arvioida?
Abstrakti
Valtioneuvoston kanslian asettaman Valtionhallinnon viestintä 2007 -hankkeen tavoitteena oli selvittää valtionhallinnon ulkoisen viestinnän arviointiperusteita. Hankkeen tuotoksena syntyi viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä, VISA. Artikkeli on yleiskatsaus hankkeen tuloksiin ja siitä nousseisiin kriittisiin kysymyksiin, jotka kohdistuvat valtionhallinnon viestinnän ja toiminnan arviointeihin. (Nieminen ym. 2005a; Nieminen ym. 2005b.) Yhteiskuntateoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin Jürgen Habermasin julkisuusteoriaa (1961/2004) ja sen kritiikkiä sekä Hannah Arendtin käsitystä kommunikatiivisesta vallasta (Arendt 1958/2002). Habermasista poiketen valtiovallan julkisuutta tarkasteltiin erilaisten toimivien osajulkisuuksien kautta, jolloin on mielekkäämpi puhua John Deweyn (1927/2006) tapaan julkisesta toiminnasta. Artikkelissa kysytään onko markkinajulkisuuden ehdoilla toimivassa julkishallinnossa unohdettu viestinnän vaikutustutkimukset ja MCR:n kritiikki? Miten strateginen tehokkuusajattelu ja kommunikatiivinen toiminta ylipäänsä sopivat yhteen? Kun Suomessa on nyt siirrytty arviointiyhteiskuntaan, ketä julkisen toiminnan arviointi palvelee?
