Nuorten arkiset katupolitiikat mediakaupungissa

Avauksia kaupunkitilan rajojen etnografiseen tutkimiseen

Kirjoittajat

  • Titus Hjelm
  • Minttu Tikka
  • Leena Suurpää
  • Johanna Sumiala

Avainsanat:

katupolitiikka, nuoret, arki, raja, mediakaupunki

Abstrakti

Artikkelin tavoitteena on valottaa etnografista lähestymistapaa nuorten arjen tutkimiseen nykypäivän mediakaupungissa. Keskeisenä käsitteenä toimii katupolitiikka, joka käytössämme laajentaa sekä politiikan että kadun merkitystä. Ymmärrämme katupolitiikan urbaanin arjen politiikkana, joka hahmottuu erityisesti kaupunkitilan rajojen kautta. Nämä rajat eivät rajoitu vain fyysiseen tilaan, vaan niitä piirretään, esitetään ja tuotetaan uudelleen sekä valtamediassa että verkon sosiaalisessa mediassa. Artikkelin keskiössä on yhtäältä kysymys siitä, millaisen ympäristön katu fyysisine ja virtuaalisine ulottuvuuksineen muodostaa nuorten päivittäiselle toiminnalle. Toisaalta kysymme, mitä rajoja tutkija kohtaa pyrkiessään tutkimaan nuorten katupolitiikaksi kutsumaansa monitulkintaista ilmiötä. Mitä hän onnistuu näkemään ja kuulemaan, mikä taas jää näkemättä tai kuulematta? Ymmärtämällä katupolitiikan käsitteen tällä tavoin metodologisesti pohdimme kaupunki- ja mediaetnografialle asettamia haasteita aineiston tuottamisen suunnasta tuomalla esiin Youth Street Politics in the Media Age -projektista saatuja kokemuksia. Tulkitsemme, että nuorten arkisessa katupolitiikassa rajat sekä yhdistävät että erottavat erilaisia fyysisiä ja virtuaalisia maailmoja ja niihin liittyviä sosiaalisia suhteita. Saadakseen empiirisen otteen nuorten liikehdinnöistä ja käytännöistä tämän päivän mediakaupungissa nuoruuksien tutkijan on opeteltava paitsi ymmärtämään ja tunnistamaan myös kunnioittamaan erilaisia nuorten elämässä länsäolevia fyysisiä, kulttuurisia ja diskursiivisia rajoja.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2014-03-01

Viittaaminen

Hjelm, T., Tikka, M., Suurpää, L., & Sumiala, J. (2014). Nuorten arkiset katupolitiikat mediakaupungissa: Avauksia kaupunkitilan rajojen etnografiseen tutkimiseen. Media & viestintä, 37(1). https://doi.org/10.23983/mv.62826