”Ei havaittavaa haittaa…” – Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden tiedottamisen politisoituminen Suomessa
Avainsanat:
Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus, suomalainen tiedotuspolitiikka, tiedottamisen politisoituminen, kriisiviestintäAbstrakti
Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986 oli haastava kriisi hallittavaksi Suomelle, sillä maalla oli onnettomuuden tapahtumahetkellä poliittisesti virittyneitä kytköksiä neuvostoliittolaiseen ydinvoimateknologiaan. Tämä edellytti tapahtuman käsittelyssä ja tiedottamisessa ulkopoliittista herkkyyttä. Tosin reagointi Tshernobylin tapaukseen ei ollut ongelmatonta muuallakaan Euroopassa onnettomuuden totaalisesta yllätyksellisyydestä johtuen. Valmistautuminen tapahtumien käsittelyyn oli kokonaisuudessaan puutteellista ja radioaktiivisen laskeuman seurauksena Eurooppaan iski informaatiokatastrofi. Suomessa viranomaiset yrittivät luovia tapahtuneesta mahdollisimman huomiota herättämättömällä tavalla, mikä aiheutti eurooppalaisella media-agendalla syytöksiä suomalaisen tiedotuspolitiikan jähmeydestä. Aikaisemmin Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden kriisiviestintää on tutkittu Suomessa erityisesti valtion keskushallinnon ja paikallishallinnon tiedottamisen näkökulmista sekä Suomen ulkopuolella Euroopan eri maiden perspektiivistä. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitkä taustatekijät vaikuttivat Tshernobylin onnettomuuden jälkeiseen viranomaistiedottamiseen Suomessa. Tapahtumien kulkua kuvaillaan artikkelissa tiedottamisen politisoitumisena, ilmiönä, jossa onnettomuudesta ei ilmoitettu aiheutuvan kansalaisille havaittavaa haittaa.
