Kollektiivisen trauman julkinen työstäminen: Tampere 1918

Kirjoittajat

  • Anu Kantola

Avainsanat:

kulttuurinen trauma, julkisuus, sisällissota, Tampere, 1918

Abstrakti

Monissa maissa on käynnistynyt 1990-luvulta lähtien yhteiskunnallisia kriisejä ja kollektiivisia traumoja työstäviä prosesseja. Artikkeli tarkastelee mikä julkisuuden ja medioiden rooli voisi olla kollektiivisen trauman työstämisessä. Artikkeli esittelee kansainvälistä keskustelua kollektiivisten traumojen työstämisestä ja tarkastelee erityisesti Suomen vuoden 1918 sisällissodan työstämistä vuonna 2008 Tampereella. Museokeskus Vapriikin näyttelyssä ja keväällä 2008 Tampereella järjestetyssä katudraamassa käytiin läpi Tampereen taistelujen viimeisiä vaiheita niiden tapahtumapaikalla. Näihin tapahtumiin on liittynyt myös verkon käyttö: aineistojen esittely, muistojen kerääminen ja keskustelu. Artikkelissa todetaan, että kollektiivisten traumojen työstäminen on monipolvinen ja mutkikas prosessi eikä poppakonsti yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Siitä huolimatta vuoden 1918 tapahtumien julkisessa muistelussa vuonna 2008 on useita piirteitä, jotka näyttävät toimivilta traumateorian näkökulmasta ja pyrkivät stereotypioiden, viholliskuvien ja siirtotaakkojen purkamiseen. Julkisuudella on ollut näissä prosesseissa monia rooleja.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2009-06-01

Viittaaminen

Kantola, A. (2009). Kollektiivisen trauman julkinen työstäminen: Tampere 1918. Media & viestintä, 32(2). https://doi.org/10.23983/mv.62962