Lippmann vai Dewey? Demokratia, poliittinen kulttuuri ja julkisuus
Avainsanat:
poliittisen viestinnän tutkimus, Lippman, Dewey, demokratia, poliittinen kulttuuriAbstrakti
Walter Lippmannin ja John Deweyn välinen yleistä mielipidettä ja julkisuutta koskenut sananvaihto 1920-luvulla on muodostunut poliittisen viestinnän tutkimuksen maamerkiksi. 1980- ja 1990-luvulla, eritoten James W. Careyn vaikutuksesta, keskustelun osapuoliin alettiin suhtautua mustavalkoisesti: Lippmann nähtiin antidemokraattina ja Dewey demokraattina. Artikkelin tarkoituksena on korjata tätä näköharhaa. Lippmannin käsitys demokratiasta noudattaa Yhdysvaltain perinteessä federalistista ja Deweyn antifederalistista näkemystä. Lippmannin käsitys poliittisesta kulttuurista nojaa antiikin roomalaiseen ja Deweyn kreikkalaiseen kansalaisihanteeseen. Journalismin ja julkisuuden roolin Lippmann ja Dewey näkevät pääosin identtisesti. Molemmat korostavat joukkoviestinnän tärkeyttä yhteiskunnan tekemisessä näkyväksi ihmisille. Ainoa huomattava ero koskee lehdistön keskustelevaa luonnetta; Lippmannille se ei ole tärkeä, Deweylle on. Lopuksi tarkastellaan Lippmannin ja Deweyn välisen kysymyksenasettelun kestoluonnetta vertaamalla sitä yhtäältä Jürgen Habermasin ja Niklas Luhmannin erimielisyyteen yleisen mielipiteen funktiosta 1960-luvulla, toisaalta poliittisen viestinnän tutkimuksen kolmeen nykyiseen päävaihtoehtoon.
