Pakolaiskeskustelu MV-lehdessä: Merkityksellistämisen mekanismit ideologisissa puhuttelutavoissa

Kirjoittajat

  • Salla Tuomola

Avainsanat:

MV-lehti, pakolaiskriisi, ryhmäpolarisoituminen,, ideologinen puhuttelutapa

Abstrakti

Tässä artikkelissa tarkastelen, millaista julkista keskustelua Euroopan pakolaiskriisistä on käyty MV-lehdessä, joka on yksi Suomen tunnetuimmista ja kiistellyimmistä perinteistä mediaa vastustavista verkkojulkaisuista. Tutkin, miten julkaisu merkityksellistää pakolaiskeskustelua käyttämällä erityisiä ideologisia puhuttelutapoja. Lähestyn tutkimusasetelmaani ryhmäpolarisoitumisen näkökulmasta diskurssinarratologian keinoin. Digitaalisena aikakautena yhteiskunnan ja julkisen keskustelun on nähty polarisoituvan erityisesti pakolaisiin ja maahanmuuttoon liittyvissä aiheissa. Lähi-idästä lähteneiden pakolaisten tulo Eurooppaan on ollut otsikoissa läntisten demokratioiden medioissa syksystä 2015 lähtien. Tässä artikkelissa tutkin kahta esimerkkitapausta, joista julkaistiin juttuja MV-lehdessä syksyllä 2015. Ensimmäinen on Hennalan hätämajoituskeskuksen portilla syyskuussa 2015 sattunut mielenilmaus, jossa Ku Klux Klan -asuun pukeutunut nuorimies oli vastaanottamassa turvapaikanhakijoita kuljettanutta linja-autoa Suomen lippu kädessään. Toinen tapaus käsittää terroristijärjestö Isisin Pariisiin marraskuussa 2015 tekemät iskut Stade de France -jalkapallostadionin edustalla, Bataclan-konserttitalossa rock-konsertin aikana sekä useassa kahvilassa ja ravintolassa. Analyysini perusteella MV-lehti käyttää pakolaiskriisin käsittelyssä ideologisia puhuttelutapoja vahvistaakseen selkeän rasistista ja yleistä epäluottamusta lisäävää agendaansa, jolla se merkityksellistää suomalaista pakolaispolitiikkaa ja maahanmuuttoa. Julkaisun yksiulotteisen puhetavan taustalla voi nähdä tietoisen tavoitteen johtaa samanmielisiä lukijoita kohti yhä äärimmäisempiä mielipiteitä.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2018-10-04

Viittaaminen

Tuomola, S. (2018). Pakolaiskeskustelu MV-lehdessä: Merkityksellistämisen mekanismit ideologisissa puhuttelutavoissa. Media & Viestintä, 41(3). https://doi.org/10.23983/mv.75324