Kohti yhteisluomisen televisiota: Ammattilaistiimit kansalaisia osallistamassa

  • Tiina Rautkorpi

Abstrakti

Artikkelissa tarkastellaan tv-ammattilaisten ammatillista identiteettiä, kun he osallistavat kansalaisia tuotantoihin. Tapaustutkimusten kohteena on kolme dokumentaarista ilmaisua käyttävää tv-sarjaa ja monimediatuotantoa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mihin tuotantojen alueisiin tv-ammattilaisten mielenkiinto kohdistui ja miten he halusivat rakentaa osallistujakansalaisille toimijan rooleja. Samalla selvitettiin, millaisia esteitä kansalaisten osallistumisella oli ja miten tv-ammattilaiset näihin esteisiin suhtautuivat. Tutkimusmenetelmänä käytettiin tv-ammattilaisten etnografisia haastatteluja, joissa heitä aktivoitiin omien työkäytäntöjensä reflektointiin. Tutkimustulosten mukaan tv-ammattilaiset keskittyivät perinteisen ohjelmatyön ytimeen eli audiovisuaalisten lopputuotteiden rakentamiseen. He ammensivat kerronnan ja ilmaisun keinoja käytäntöyhteisöjensä kerrostumista. He ottivat kansalaisia esiintyjiksi tai tekijä-esiintyjiksi, valikoivat näihin rooleihin erilaisia persoonallisuuksia tavoittaakseen erilaisia yleisöjä, ja hioivat heidän yleisökontaktiaan. Tv-ammattilaiset olivat kiinnostuneita osallistujakansalaisten merkityksistä ja ilmaisutavoista, mutta mitä suositummaksi tuotanto tuli, sitä enemmän kansalaisten mukaanpääsyä rajoitettiin. Artikkelissa televisio ymmärretään ominaisuuksiltaan kestäväksi mediaksi, jolla on kyky koota erilaisia kansalaisia moniäänisen dialogin asetelmaan yhteisesti jaettuun julkisuuteen. Siirtyminen yhteisluomiseen edellyttäisi, että koko työprosessia uudistettaisiin ja tv-ammattilaiset kehittäisivät merkitysten tuottamisen toimintatapoja yhdessä osallistujakansalaisten kanssa.

Avainsanat: televisiotuotantojen tutkimus, ammattilaisuuden kehittäminen, kansalaisten osallistuminen, reflektointi, yhteisluominen
Osasto
Artikkelit
Julkaistu
loka 3, 2018
Viittaaminen
Rautkorpi, T. (2018). Kohti yhteisluomisen televisiota: Ammattilaistiimit kansalaisia osallistamassa. Media & Viestintä, 41(3). https://doi.org/10.23983/mv.75325