Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Nuorisotutkimus-lehdessä julkaistaan tieteellisiä artikkeleita, katsauksia, lektioita, haastatteluja, puheenvuoroja, kirja-arvioita ja seminaariraportteja.

Tieteelliset artikkelit ovat empiirisiä, teoreettisia tai metodologisia kirjoituksia. Niiden maksimipituus on 50 000 merkkiä välilyönteineen. Artikkelit lähetetään ennen julkaisupäätöstä referee-lausuntokierrokselle niiden tieteellisen tason takaamiseksi.

Katsauksena pidetään jonkin tieteenalan lyhyehköä yleisesitystä ja puheenvuoro voivat olla poleemisempikin. Katsauksen ja puheenvuoron maksimipituus on 15 000 merkkiä välilyönteineen.

Lektiot julkaistaan (editoituna) sellaisenaan. Mukaan tulee liittää tieto väitöksen ajankohdasta ja paikasta sekä vastaväittäjästä.

Kirja-arvioiden pituus on enintään 6000 merkkiä välilyönteineen. Arvosteltavista kirjoista annetaan seuraavat tiedot: kirjoittajan nimi, kirjan nimi, kustantaja, ilmestymisvuosi ja sivumäärä liitteineen. Kirja-arvostelujen yhteydessä ei julkaista lähdeluetteloa.

Lähetä lehteen tarjoamasi materiaali lehden toimitussihteerille.

Ohjeet artikkelin lähettämiseen

Liitä artikkelin mukaan suomenkielinen 100–150 sanan mittainen abstrakti. Abstraktissa tulee esittää artikkelin lähtökohta, tavoite, tutkimusmenetelmät, keskeinen sisältö ja johtopäätökset. Abstraktiin liitetään Yleisen asiasanaston mukaiset asiasanat (3-5 kpl) aakkosjärjestyksessä suomeksi. Englanninkielinen tiivistelmä (100-–150 sanaa) toimitetaan vasta valmiin artikkelin mukana.

Lähetä artikkeleista kaksi versiota. Toinen versio on anonymisoitu, ja siihen liitetään abstrakti ja artikkelin teksti. Nimeä tiedosto “artikkelinimi anonymisoitu”. Liitä toiseen versioon abstrakti ja tekstin lisäksi ensimmäiselle sivulle kaikkien kirjoittajien tiedot, eli nimi, oppiarvo, titteli, toimipaikka (esim. yliopisto + laitos). Nimeä tiedosto artikkelin nimellä. Lähetä taulukot, kuvat ja kuviot myös  erillisinä tiedostoina.

Ohjeet muiden tekstityyppien lähettämiseen

Muut tekstit voi lähettää yhtenä tiedostona kirjoittajatietoineen.

Ohjeet tekstin muotoiluun

TEKSTI

• Kirjoituksessa voi olla vain kaksi otsikkotasoa: pääotsikot ja väliotsikot. Otsikoita ei numeroida.
• Väliotsikoiden tulee olla informatiivisia ja sujuvia. Väliotsikko kertoo tiiviisti ja kiinnostavasti, mitä seuraavaksi on tulossa. Väliotsikot Johdanto tai Lopuksi ovat turhan latteita, niiden tilalle kannattaa keksiä sisältöä kuvaavampi vaihtoehto. Väliotsikkoa ei sijoiteta suoraan pääotsikon alle.
• Vieraskieliset termit kursivoidaan.
• Vältä sivulauseiden sivulauseita, toistoa ja turhaa tutkimus-jargonia.
• Korvaa sivistyssana mahdollisuuksien mukaan suomenkielisellä ilmaisulla.
• Noin 40 sanaa ylittävät sitaatit erotetaan muusta tekstistä. Sitaattimerkkejä ei tällöin käytetä.
• Tekstinsisäisissä sitaateissa käytetään lainausmerkkejä. Tämä on ”oikeaoppisen lyhyt lainausmerkkisitaatti”.
• Tekstinsisäisissä viitteissä kirjoitetaan joko (Hall 1991, 23–24) tai (Hall 1991).
• Kun kirjoittajia on enemmän kuin yksi, nimet erotetaan &-merkillä.
• Loppuviitteiden käyttö tulisi mahdollisuuksien mukaan rajata kohtuulliseksi.
• Jos kirjoittajia on enemmän kuin kolme, voit käyttää tekstinsisäisissä viitteissä jo ensimmäisen maininnan yhteydessä ensimmäisen kirjoittajan nimeä ja sen perään ym. ja vuosiluku. Esimerkiksi Feldmann-Wojtachnia ym. 2010. (Älä käytä muotoa et. al.)
• Mainittu teos muotoon mt. Esimerkiksi: (mt., 123–132). (Älä käytä muotoa ibid.)
• Taulukot ja kuviot numeroidaan [(Taulukko 1), (Kuvio 4), (Kuva 3)] sekä otsikoidaan ja varustetaan tarvittaessa selittävällä kuvatekstillä. Mukaan liitetään myös alkuperäiset tiedostot, joista taittaja saa työstettyä taulukoille, kuviolle ja kaavioille yhtenäisen ulkoasun.
• Kirjojen, elokuvien ja muiden teosten nimet kursivoidaan leipätekstissä, esimerkiksi: Nuorten elinolot -vuosikirja.
• Artikkeleiden nimissä käytetään lainausmerkkejä: Tuomas Martikainen artikkelissaan "Nuoret muslimit" (Martikainen 2009)...

VIITTEET & MUOTOILU

Alaviitteet siirretään loppuviitteiksi. Viitteiden käyttö tulee mahdollisuuksien mukaan rajata kohtuulliseksi. Teksti tulee olla tavuttamattomassa muodossa. Rivinvaihtonäppäintä ei tule erikseen käyttää kuin varsinaisten kappaleenvaihtojen yhteydessä.

LÄHDELUETTELO

Kaikkien tekstissä mainittujen teosten tulee löytyä aakkosjärjestyksessä lähdeluettelosta. Teoksen nimi kirjoitetaan, kuten kustantaja on sen bibliografiasivullaan merkinnyt. Sivunumeroiden välissä pitkä viiva – eli ajatusviiva. (Ei yhdysviiva - eli tavuviiva.) Lähteissä mainitaan kustantajan kotipaikka: Kustantajan nimi. (Ei siis mainita painopaikkaa.)

Kirjat

• Harinen, Päivi (2000) Valmiiseen tulleet. Tutkimus nuoruudesta, kansallisuudesta ja kansalaisuudesta. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 11.
• Harinen, Päivi & Itkonen, Hannu & Rautopuro, Juhani (2006) Asfalttiprinssit. Tutkimus skeittareista. Helsinki: Liikuntatieteellinen seura.
• Jos samalta kirjoittajalta on samalta vuodelta kaksi teosta, merkitse ne lisäämällä a, b, c jne.
• Malli, Maija (2010a) Kirjan nimi. Paikka: Julkaisuja
• Malli, Maija (2010b) Toisen kirjan nimi. Paikka: Julkaisija

 Artikkelit toimitetuissa teoksissa

• Salasuo, Mikko (2006) Huumeiden viihdekäyttäjien terveyden lukutaito ja perinteinen huumevalistus törmäyskurssilla – esimerkkinä ekstaasin käyttäjät. Teoksessa Anne Puuronen (toim.) Terveystaju. Nuoret, politiikka ja käytäntö. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 63, 48–58.
• Virokannas, Elina (2005) Swinging Identities in the Stories of Young Clients of Drug Treatment Clinic. Teoksessa Tommi Hoikkala & Pekka Hakkarainen & Sofia Laine (toim.) Beyond Health Literacy. Youth Cultures, Prevention and Policy. Helsinki: Finnish Youth Research Society/Finnish Youth Research Network, publications 52, 170–184.

Artikkelit tieteellisissä lehdissä

• Notko, Marianne (2000) Tyttöjen suhde väkivaltaan ja aggressioon. Nuorisotutkimus 18 (1), 17–25.

Esitelmät

• Leccardi, Carmen (1998) Young Women and the Representation of the Future. Julkaisematon konferenssiesitelmä. NYRIS-symposium, Reykjavik, Islanti, 11.–13.6.1998. 

Verkkolähteet

• Sivujen nimi ja linkki kokonaisuudessaan sekä päivämäärä, jolloin sivuja on katsottu,
• Nuorisolaki 2006/72. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060072. (Viitattu 21.10.2017.)
• Vesterinen, Anu (2010) Hope Detectives. Etsivä nuorisotyö Hyvinkäällä. Nuorisotutkimuksen verkkokanava Kommentti. www.kommentti.fi/kolumnit/hope-detectives. (Viitattu 20.9.2010.)

Sanomalehdet ja aikakauslehdet

Sanoma- ja aikakauslehtiin voi viitata pelkästään tekstissä ilman, että lähde tulee lähdeluetteloon.

• Helsingin Sanomien artikkelissa 5.10.2017 käsiteltiin …
• “Lainaus lehtitekstistä” (Helsingin Sanomat 5.10.2017)...

Jos viite halutaan lisätä lähdeluetteloon:

• Mannila, Johanna & Moilanen, Kaisu (2010) Tytöt eivät saa halliaikaa. Kiistely Helsingin liikuntapaikkojen jakamisesta heräsi uudelleen. Kaupungin ratsastuskouluja ei ole, mutta jäähalleja piisaa. Helsingin Sanomat 26.1.2010.

Jos toimittajaa ei ole mainittu

• HS (15.10.2017) Artikkelin nimi. Mahdollinen linkki artikkeliin (Viitattu 21.10.2017.)