Kestävyyden käsitteen mielekkyys tutkimuksessa

Kirjoittajat

• Teppo Eskelinen Yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto
• Ville-Pekka Sorsa Institutionen för företagsledning och organisation, Svenska handelshögskolan

DOI:

https://doi.org/10.51810/pt.96139

Avainsanat:

kestävyys, tieteenfilosofia

Abstrakti

Tutkimme tässä artikkelissa kestävyyden (englanniksi sustainability) käsitteen merkitystä, käyttöä ja käyttökelpoisuutta tieteellisessä tutkimuksessa. Pyrimme huomioimaan myös yhteiskunta- ja ihmistieteiden erityisluonteen käsitteen paikkaa ja mahdollisuuksia analysoitaessa. Lähtökohtanamme on, että “kestävyydestä” on tullut liian yleinen, lavea ja jäsentymätön käsite tieteellisessä tutkimuksessa. Käsitettä on vaikeaa käyttää mielekkäästi ja täsmällisesti sen käyttötapojen kirjavuuden vuoksi. Asiaa vaikeuttavat erityisesti epäselvä suhde rinnakkaiskäsitteisiin sekä itse termiin liitetyt normatiiviset lataukset. Pääasiallinen väitteemme on, että kestävyyden käsitettä voidaan käyttää mielekkäästi niin tutkimuskohteen määrittelyssä kuin normatiivisen tutkimusotteen perustana, mutta varsin rajallisesti. Pyrimme täten “pelastamaan” kestävyyden käsitteen määrittelemällä sitä tiukemmin. Samalla myös osoitamme, missä mielessä käsite on ja ei ole normatiivinen.