Suomalaisten erityislasten vanhempien uupumus COVID-19 poikkeusaikana

Kirjoittajat

• Heta Huhtala
• Nea Perasto
• Matilda Sorkkila Jyväskylän yliopisto
• Joona Muotka Jyväskylän yliopisto
• Kaisa Aunola

DOI:

https://doi.org/10.62443/psykologia.v59i4.126823

Abstrakti

Tutkimuksessa tarkastelimme suomalaisten erityislasten vanhempien kokemaa vanhemmuuden uupumusta COVID-19-poikkeusaikana latentin profiilianalyysin (LPA) avulla. Lisäksi tarkastelimme lasten erityistarpeiden laadun, perheeseen kuuluvien erityislasten määrän ja vanhemmuustyylien yhteyttä uupumusprofiileihin. Keväällä 2020 Vanhemmuuden Voimavara- ja Kuormitustekijät Poikkeusaikana -tutkimushankkeen (VoiKu-COVID-19) verkkopohjaiseen kyselyyn vastasi yhteensä 1105 suomalaisvanhempaa, joista tämän osatutkimuksen otokseen valikoitui 288 erityislasten vanhempaa. Tutkimuksessa käytettiin vanhemmuuden uupumuksen (PBA) sekä vanhemmuustyylien (CRPR) suomennettuja mittareita. Latentin profiilianalyysin avulla tunnistettiin neljä erilaista vanhemmuuden uupumuksen tasoprofiilia: matala uupumus (58,7 %), kohtalainen uupumus (19,8 %), korkea uupumus (12,8 %) ja erittäin korkea uupumus (8,7 %). Taustatekijöistä lapsen tunne-elämän tai käyttäytymisen ongelma ja vanhemman lämpimyys erottelivat uupumusprofiililtaan erilaisia vanhempia toisistaan. Vanhemmat, joiden lapsella oli tunne-elämän tai käyttäytymisen ongelmia, kuuluivat todennäköisemmin korkean tai erittäin korkean uupumuksen profiiliin kuin matalan uupumuksen profiiliin. Korkeinta vanhemmuustyylin lämpimyys oli niillä vanhemmilla, jotka kuuluivat matalan uupumuksen profiiliin. Tutkimus paitsi syvensi ymmärrystä erityislasten vanhempien uupumuksesta ilmiönä, toi myös tietoa uupumuksen ilmenevyydestä COVID-19-poikkeusaikana.