The Positive and Negative Affect Schedule (PANAS) -kyselyn suomenkielinen käännös ja psykometriset ominaisuudet

Kirjoittajat

• Kaisa Lällä Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu https://orcid.org/0000-0001-6153-9980
• Tuomo Kujala Jyväskylän yliopisto https://orcid.org/0000-0001-8222-8540
• Katariina Korniloff Jyväskylän ammattikorkeakoulu https://orcid.org/0000-0002-0753-1483

DOI:

https://doi.org/10.62443/psykologia.v59i4.142444

Abstrakti

PANAS on itsearviointiin perustuva kysely, joka sisältää kymmenen negatiivista ja kymmenen positiivista käsitettä, joiden avulla vastaaja arvioi tunnetilaansa yleensä tai määriteltynä ajanjaksona. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kääntää suomeksi alkuperäinen 20 väittämän PANAS sekä tarkastella suomennetun kyselyn psykometrisia ominaisuuksia suomalaisessa aineistossa. Aineisto koostui 215 henkilöstä, joista 63.7 % oli naisia (ikä KA= 40.4 vuotta, KH=12.8 vuotta). Suomenkielisen PANAS-kyselyn eli PANAS-fi-kyselyn psykometriset ominaisuudet olivat pääosin hyväksyttävällä tasolla ollen linjassa muille kielille tehtyjen käännösversioiden sekä alkuperäisen PANAS-kyselyn kanssa. Kyselyn rakennetta tutkittiin pääkomponenttianalyysilla. Tuloksissa havaittiin kaikkien muuttujien latautuvan selkeästi kahteen pääkomponenttiin, jotka voitiin nimetä negatiiviseksi ja positiiviseksi pääkomponentiksi alkuperäisen PANAS-kyselyn mukaisesti. PANAS-fi-kysely näyttäisi olevan sisäisesti johdonmukainen kysely, joka soveltuu käytettäväksi arvioitaessa positiivista ja negatiivista tunneulottuvuutta aikuisilla. Jatkossa olisi tarpeen tutkia suomennetun PANAS-fi-kyselyn soveltuvuutta eri-ikäisille ja erilaisista taustoista tuleville henkilöille. Myös mittarin rakennevaliditeetin arviointi, vertailu muihin käytössä oleviin tunneulottuvuuksia arvioiviin kyselyihin sekä PANAS-kyselyn eri versioilla saataviin tuloksiin olisi jatkossa suositeltavaa.