Kahdeksankymmentäluku ruumiissani
Turkka, Linkola, Foucault ja minä
Abstrakti
Pohdin artikkelissani ruumiillista muistia tietyn ajallis-paikallisesti rajatun prosessin kautta. Tämä prosessi käynnistyi taiteellisen post doc -tutkimukseni aikana. Havaitsin tuolloin itsessäni yllättäviä ruumiillisia kokemuksia ja muistoja, jotka liittyvät kahteen nuoruuteni voimakkaaseen maskuliiniseen auktoriteettiin, Jouko Turkkaan (1942–2016) ja Pentti Linkolaan (1932–2020). Artikkelissa pyrin ymmärtämään näitä muistoja ja tapahtumia käsitteellisellä tasolla. Lähden liikkeelle tutkimuskysymyksestä: ”Kuinka purkaa ruumiillisen tutkimustyötavan kautta esiin tulleita henkilökohtaisia ruumiillisia muistikokemuksia?” Kuvaan ensin mahdollisimman havainnollisesti ruumiillista työskentelytapaani, jonka myötä tein artikkelin kannalta tärkeät havainnot. Sen jälkeen selvitän, millaisin ajatuskuluin olen muistoja purkanut ja eritellyt. Työskentelyni ja ajatteluni ankkuroituu vahvasti Michel Foucault’n (1926–1984) teksteihin, erityisesti niihin, jotka käsittelevät itsekäytännön käsitettä, panopticon-vertausta sekä ruumista ja ruumiin kokemusta. Artikkelin lopuksi pohdin vielä erilaisia merkityksiä, joita ruumiini sai projektini aikana, sekä vapauden mahdollisuuksiani suhteessa maskuliinisiin auktoriteetteihin – Turkkaan, Linkolaan sekä tutkijuuteni aikana poikkeuksellisen keskeiseen asemaan nostamaani Foucaultiin.
