Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu (tai sen uudelleenjulkaisusta on sovittu), eikä se ole parhaillaan käsittelyssä toisessa julkaisussa. Voit antaa lisätietoja Kommentteja toimittajalle -kohdassa.
  • Käsikirjoitustiedosto on Microsoft Word -asiakirjan tiedostomuodossa (.doc tai .docx).
  • Tekstitiedosto sisältää ainoastaan tekstiä. Kuvat ja muut graafiset elementit on toimitettu erillisinä tiedostoina. Niiden toivotut paikat on ilmoitettu tekstissä.
  • Teksti noudattaa julkaisun muotovaatimuksia (viitteet, riviväli, pistekoko jne.). Kaikki viitteet on ilmoitettu alaviitteissä (ei tekstin sisäisiä viitteitä).
  • Lähteiden URL-osoitteet on annettu, mikäli ne ovat saatavilla. Jos sivulla on pysyvä osoite (esim. DOI/URN), ilmoita URL-osoite siinä muodossa.

Kirjoittajan ohjeet

Näyttämöön ja tutkimukseen voi tarjota vertaisarvioitavia tutkimusartikkeleita, katsauksia, esseitä, tutkimusta ja sen tekijöitä esitteleviä muita tekstejä, väitöstilaisuuksien lektiopuheenvuoroja ja kirja-arvioita. Eri tekstityyppien vaatimuksista katso osastokohtaiset ohjeet alempana tällä sivulla.

Tarjottavien tekstien (pl. lektiot ja kirja-arviot, ks. niiden osalta tarkemmin alta) yhteyteen on liitettävä abstrakti sillä kielellä, jolla artikkeli on kirjoitettu. Abstraktin pituus on maksimissaan 1 500 merkkiä, ja sen on toimittava itsenäisenä tekstinä. 

Julkaistavissa artikkeleissa on lisäksi suomen- ja/tai englanninkielinen abstrakti (suomen- ja ruotsinkielisissä englanniksi, englanninkielisissä suomeksi). Kirjoittaja vastaa itse abstraktinsa kääntämisestä ja kielentarkastuksesta. Mukaan liitetään lisäksi artikkelin nimen englanninkielinen käännös.

Abstraktin lisäksi tekstistä on annettava vähintään 5 avainsanaa (keywords).

Toimitukselle tarjottavan käsikirjoituksen tulee olla sisällöltään viimeistelty ja kielellisesti huoliteltu. Mikäli tarjottava teksti ei noudata oheisia kirjoittajan ohjeita, se palautetaan kirjoittajalle täydennettäväksi ennen kuin se etenee prosessissa.

Ethän lähetä käsikirjoitusta samanaikaisesti toiseen julkaisuun. Näyttämö ja tutkimus ei ota käsittelyyn tällaisia käsikirjoituksia.

Kirjoitusohjeet tullaan tarkentamaan ja päivittämään kuluvan vuoden aikana; siihen saakka noudata tässä annettuja ohjeita. Toimitusprosessissa olevien käsikirjoitusten osalta pyrimme informoimaan kirjoittajia mahdollisimman hyvissä ajoin. 

Muotoiluohjeet

 

Käytä koko tekstissä fonttina Times New Romania tai muuta perusfonttia (pistekoko 12). Tekstin rivityksenä käytetään 1,5 riviväliasetusta. Älä käytä automaattista lisävälitystä kappaleiden välissä.

Otsikot lihavoidaan ja erotetaan edeltävästä tekstistä ylimääräisellä rivinvaihdolla. Huomaa, että tekstissä ei saa käyttää erikoismuotoiluja kuten tyylimuotoiluja (Heading, Otsikko, tmv.) tai automaattinumerointia. Älä tavuta sanoja. Älä käytä VERSAALIA edes otsikoissa.

Leipätekstissä kappaleiden alut sisennetään. Älä käytä sisentäessäsi välilyöntirimpsua, vaan sisennystä tai sarkainta. 

Yli kahden virkkeen lainaukset sisennetään koko pituudeltaan. Sisennettyjen sitaattien yhteydessä ei käytetä lainausmerkkejä. Sitaatteja ei myöskään kursivoida.

Varo turhia välilyöntejä: esimerkiksi sanojen ja virkkeiden välissä on vain yksi tyhjälyönti. Pilkun ja pisteen jälkeen tulee aina ja vain yksi välilyönti. Tämän havaitsemista auttaa, jos valitset tekstinkäsittelyohjelmasi näyttämään kaikki merkit. Huomaa myös, ettei kappaleen lopussa saa olla yhtään tyhjälyöntiä. Varo myös lyömästä ylimääräisiä rivinvaihtoja kappaleiden lopussa!

Suomenkielisissä teksteissä lainausmerkkinä käytetään suomalaisia lainausmerkkejä ("tassut" alaspäin). Huomaa, että yksinkertaisia lainausmerkkejä (') käytetään vain erityistapauksissa, esimerkiksi lainauksen sisäisissä lainauksissa. 

Lainauksen sisäinen poisto merkitään hakasulkeisiin kahdella yhdysviivalla [--]. Kirjoittajan lisäykset kirjataan hakasulkujen väliin: [esimerkiksi näin].

Viitteinä käytetään ainoastaan alaviitteitä arabialaisin numeroin (ks. kohta Lähdeviitteet ja lähdeluettelo alla).

Lyhenteitä (mm., s.o., esim.) ei käytetä leipätekstissä, mutta alaviitteissä ne ovat sallittuja.

Vierasperäiset sanat (corps de ballet) ja teosnimet (Crash) sekä painotukset kursivoidaan. Sitaattien kohdalla kirjoittajan omat painotukset tulee erottaa siteerattavan lähteen painotuksista viitteissä (”painotus alkuperäisessä” tai ”painotus lisätty”).

Ajankestoa ja ääriarvoja ilmaistessa käytetään en-viivaa (–) ilman tyhjälyöntejä, ei yhdysviivaa (-). Siis näin: 5–6 litraa, 1920–1930-luvuilla, 15–20 kilometrin matka, 70–80-vuotiaat. En-viivaa käytetään ajatusviivana, yhdysviivaa normaalisti mm. nimissä (Anna-Kaisa, Risto-setä, Kuningas lähtee Ranskaan -ooppera).

 

Visuaalinen ja audiovisuaalinen aineisto

Voit liittää artikkeliin sitä tukevia valokuvia, kaavioita tai audiovisuaalista aineistoa. Aineiston ei tule olla pelkästään kuvituksellista, vaan sen tulee liittyä oleellisesti artikkelin sisältöihin.

Teksteihin liittyvät videoaineistot julkaistaan julkaisuun liittyvässä Vimeo-palvelussa. Videot pyydetään kuitenkin toimittamaan tekstin yhteydessä Journal-järjestelmässä.

Kuvaresoluution tulee olla ns. painokelpoinen (150 ppi). Toimituksen suositus kuvatiedostojen formaatiksi on .jpg/.tiff.

Taittoa varten kuvien, kaavioiden ja audiovisuaalisten osien selitteet ja kuvatekstit tulee kirjoittaa leipätekstin sisään omaksi kappaleekseen, joka alkaa #-merkillä ilman sisennystä. Näitä tekstejä ei kursivoida tai lihavoida. Saavutettavuuden takaamiseksi kuviin pyydetään liittämään myös vaihtoehtoinen teksti (alt-teksti), josta saat lisätietoa esimerkiksi täältä: https://www.saavutettavasti.fi/kuva-ja-aani/kuvat/

Kirjoittaja on itse vastuussa tekijänoikeuksien selvittämisestä ja mahdollisista korvauksista.

 

Lähdeviitteet ja lähdeluettelo

Lähdeluettelon merkintätapa perustuu Chicago Manual of Style -järjestelmään. Lähdeviitteet ovat alaviitteitä (eivät loppuviitteitä). CMoS-järjestelmästä poiketen niihin merkitään Tekijä vuosi, sivu (tiedot alaviitteessä ilman sulkeita samassa muodossa, kuin CMoS merkitsisi tekstin sisäiseen viitteeseen ['In-text citation']). Lisätietoja http://www.chicagomanualofstyle.org/tools_citationguide.html => valitse author-date -välilehti. 

Lähteet erotellaan viitteessä toisistaan puolipistein. Huomaa, että viite päättyy aina kuten lause.

Mallinen 2019, 252.

Mallinen 2019, 252; Tutkija 2024, 253–255.

Huomaathan, että sivunumerot kirjoitetaan ilman poistoja, esim. 253–255 (ei 253–5).

 

Teosluettelossa kaikki lähteet ilmoitetaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. 

Näyttämöteos:

Teoksen ohjaaja/koreografi. Vuosi. Teoksen nimi. Esityksen toteuttanut ryhmä. Esityspaikka. Paikkakunta ja aika. [Muita tekijöitä siltä osin, kun ne ovat oleellisia tutkimuksen kannalta.]

Saarinen, Tero. 2019. Third Practice. Tero Saarinen Company ja Helsingin Barokkiorkesteri. Teatro Amilcare Ponchielli, Rassegna di Danza ja Festival Monteverdi. Cremona, Italia 29.5. Pukusuunnittelu Erika Turunen.

Arkistolähteet:

Arkistolähteisiin viitattaessa arkistolähde mainitaan alaviitteessä muodossa

Dokumentti. Signum (kansion nro). Arkiston nimi. Pääarkisto.

Lähdeluettelossa käytetään seuraavaa merkitsemistapaa:

Kansallinen Teatteriarkisto (lyhenne)

Keskusteatterin arkisto: johtokunnan pöytäkirjat, kirjeenvaihto.

Toisen Teatterin arkisto: johtokunnan pöytäkirjat, pukuluonnoksia esitykseen X.

Maija Mallisen arkisto: lavastuspienoismalli esitykseen Y.

Matti Meikäläisen valokuva-albumi.

Contemporary Dance Theatren arkisto: Tanssiteos. DVD. Koreografi Malli Tanssija. [Oleellisilta osin muita tekijöitä, esim. lavastussuunnittelija, valosuunnittelija.] Tallenteen kuvausaika ja -paikka.

Internetlähteistä ilmoitetaan www-osoite sekä lähteen viimeisin käyttöpäivä sulkeissa:

Zodiak. 2018. "Zodiak Info. Vuosikertomukset." https://www.zodiak.fi/fi/zodiak-presents-ry/vuosikertomukset (22.3.2024).

Kirja:

Kekki, Lasse. 2010. Pervo parrasvaloissa. Queer-draamaa Teksasista Kokkolaan. Toim. Pia Livia Hekanaho & Jarmo Haapanen. Turku: Eetos. https://eetos.org/2012/10/02/eetos-9/

Loman, Rikard. 2019. Drama- och föreställningsanalys. Lund: Studentlitteratur.

Wilmeth, Don B. ja Tice L. Miller. 1996. Cambridge Guide to American Theatre. Cambridge: Cambridge University Press.

Artikkeli teoksessa:

Bresler, Liora. 2011. ”Taiteen visuaalisuus ja pedagoginen voima.” Suom. Eeva Anttila. Teoksessa Eeva Anttila (toim.). Taiteen jälki. Taidepedagogiikan polkuja ja risteyksiä. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 40. Helsinki: Teatterikorkeakoulu, 174–179.

Pfister, Manfred. 2008. ”Introduction.” Teoksessa Manfred Pfister ja Rolf Hertel (ed.). Performing National Identity. Anglo-Italian Cultural Transactions. Internationale Forschungen zur Allgemeinen und Vergleichenden Literaturwissenschaft 114. Amsterdam New York: Rodopi, 9–28.

Roihankorpi, Riku, Tanja Bastamow, Janne Laurila, Jaakko Lenni-Taattola, Emil Lähteenmäki, Sami Peltola ja Tero Viikari. 2023. "The Future of Culture’s Powerhouses. On the Accessibility, Viability, and Design of Hybrid Performance." Teoksessa Heini Granberg, Marleena Huuhka ja Saara Moisio (toim.). Esitys, katsoja ja läsnäolo. Näyttämö ja tutkimus 9. Helsinki: Teatterintutkimuksen seura, 57–68. https://journal.fi/teats/article/view/127601

Artikkeli kausijulkaisussa:

Kirkkopelto, Esa. 2009. ”The Question of the Scene. On the Philosophical Foundations of Theatrical Anthropocentrism.” Theatre Research International 34:3, 230–242.

Korsberg, Hanna. 2022. "Kansallisteatteri ja kaksi Berliiniä." Historiallinen Aikakauskirja 120:2, 180–190. https://doi.org/10.54331/haik.131360

Julkaisematon käsikirjoitus:

Ikonen, Liisa. 1996. Mistä kuvat tulevat? Kuvan syntyprosessi Hypnos-projektissa 1994–1995. Lisensiaatintyö. Lavastustaiteen laitos, Taideteollinen korkeakoulu. (Julkaisematon.)

 

Kielenhuoltoa koskevissa pohdinnoissa suosittelemme hyödyntämään Kielitoimiston ohjepankkia: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ 

Artikkelit

Vertaisarvioinnin läpikäyviltä artikkeleilta odotetaan tieteellisen ja/tai taiteellisen tutkimuksen periaatteiden huomioimista ja tätä kautta uuden tiedon tuottamista.

Artikkeleita vertaisarvioitaessa vertaisarvioijia pyydetään kiinnittämään huomiota kohtiin, jotka on esitelty sivulla Vertaisarvioijalle. Myös kirjoittajan on syytä tutustua kirjoittaessaan vertaisarvio-ohjeeseen ja huomioida sen seikat kirjoitustyössään.

Artikkelien suositeltava pituus on 40 000–60 000 merkkiä (sisältäen välilyönnit sekä alaviitteet ja lähdeluettelon).

Lähettäessäsi vertaisarvioitavaa artikkelia anonymisoi tekstisi huolellisesti. Älä siis nimeä tiedostoa omalla nimelläsi, ja poista tekijätiedot myös tekstinkäsittelyohjelmasi metatiedoista. Älä myöskään käytä muotoiluja, jotka paljastavat sinut (esimerkiksi ei ”Olen tarkastellut asiaa aiemmin artikkelissani…”, vaan ”Tutkija X on tarkastellut asiaa…”). Tämä pätee mahdollisuuksien mukaan myös silloin, kun käsittelet omia taiteellisia töitäsi. Viittaukset kirjoittajaan itseensä palautetaan vertaisarvioinnin jälkeen.

Katsaukset

Katsaus esittelee jotakin esittävien taiteiden alaan kuuluvaa tutkimuskenttää. Katsaus voi olla luonteeltaan esimerkiksi metodologinen tai tiettyjä aineistoja esittelevä. Katsauksen tuottama uusi tieto voi siis olla luonteeltaan aiempaa tutkimusta analysoivaa ja yhteen kokoavaa.

Katsausten suositeltava pituus on 20 000–30 000 merkkiä (sisältäen välilyönnit sekä alaviitteet ja lähdeluettelon).

Katsauksia ei lähtökohtaisesti vertaisarvioida. Kirjoittajan aloitteesta tämä on kuitenkin perustelluista syistä mahdollista.

Esseet

Essee on pohdiskeleva kirjoitelma, jossa kirjoittaja voi käsitellä valitsemaansa teemaa esimerkiksi tieteellisen/taiteellisen tutkimuksen tai käytännön työn kehyksessä. Esseet eivät käy läpi vertaisarviointiprosessia. Suositeltava pituus on 20 000–30 000 merkkiä (sisältäen välilyönnit sekä alaviitteet ja lähdeluettelon).

Tutkimuksesta

Tutkimuksesta-osastoon voi tarjota tekstejä, jotka esittelevät joko käynnissä olevia tai päättyneitä tutkimushankkeita, raportoivat järjestetyistä konferensseista ja seminaareista tai käsittelevät ajankohtaisia tutkimuksen rakenteisiin liittyviä aiheita. Osastossa julkaistavien tekstien tyyli on journalistinen. Raportti- tai uutismuotoon kirjoitetun tekstin lisäksi teksti voi olla kirjoitettu esimerkiksi dialogimuotoiseksi haastatteluksi. Osastossa voidaan julkaista myös tutkijoiden muistokirjoituksia. Enimmäispituus on tekstistä riippuen 5 000–10 000 merkkiä (sisältäen välilyönnit sekä alaviitteet ja lähdeluettelon).

Lektiot

Näyttämössä ja tutkimuksessa julkaistaan väitöstilaisuuksissa pidettyjä lektiopuheenvuoroja.

Tekstit julkaistaan lähtökohtaisesti siinä muodossa kuin ne on pidetty väitöstilaisuudessa. Tekstin on kuitenkin toimittava myös kirjoitetussa muodossa, joten tekstiin on suositeltavaa tehdä luettavuutta helpottavia lisäyksiä, kuten esimerkiksi väliotsikot. Lähteet on merkittävä muotoiluohjeiden mukaisesti.

Tekstin alkuun ja Journalin abstraktikenttään sisällytetään väitöstilaisuuden tiedot soveltaen seuraavaa esimerkkiä:

FM Tea Tutkijan teatteritieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin 6.11.2023 Mallilan yliopistossa. Vastaväittäjinä toimi dosentti Maija Malli (Mallivaltion Taideyliopisto). Kustoksena toimi professori Matti Mallinen.

Kirja-arviot

Näyttämöön ja tutkimukseen voi tarjota arviota esittävien taiteiden tutkimuksen alaan sijoittuvasta kirjasta. Päällekkäisyyksien välttämiseksi kirja-arviota tarjoavaa pyydetään olemaan yhteydessä toimitukseen ennen arvion kirjoittamista. Kirjoittaja hankkii tämän jälkeen arvioitavan kirjan kustantajalta.

Kirja-arvion toivottava enimmäispituus on 8 000–10 000 merkkiä (sisältäen välilyönnit sekä alaviitteet ja lähdeluettelon). Jos arviossa on useampia arvioitavia kirjoja, arvion pituudesta voidaan neuvotella.

Arvion alkuun sekä Journalin abstraktikenttään sisällytetään arvioitavan kirjan tiedot soveltaen seuraavia esimerkkejä:

Pirkko Koski: Suomen Kansallisteatteri ristipaineissa. Kai Savolan pääjohtajakausi 1974-1991. Kirjokansi 195. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2019. 389 sivua.

Laura Gröndahl (toim.): Taiteellinen tutkimus. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 80. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu 2023. https://disco.teak.fi/taiteellinen-tutkimus/

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.