Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Näyttämöön ja tutkimukseen voi tarjota vertaisarvioitavia tutkimusartikkeleita, katsauksia, esseitä, kirja-arvioita, ajankohtaisia puheenvuoroja, tutkimusta ja sen tekijöitä esitteleviä muita tekstejä, kirja-arvioita ja väitöstilaisuuksien lektiopuheenvuoroja.

Katso osastokohtaiset ohjeet eri tekstityyppien vaatimuksista alempana tällä sivulla. Toimitusprosessi tapahtuu journal.fi -alustalla. 

Tarjottavien tekstien (pl. lektiot ja kirja-arviot, ks. niiden osalta tarkemmin alta) yhteyteen on liitettävä abstrakti sillä kielellä, jolla artikkeli on kirjoitettu. Abstraktin pituus on maksimissaan 1000 merkkiä ja sen on toimittava itsenäisenä tekstinä. 

Julkaistavissa artikkeleissa tulee olla lisäksi suomen- ja/tai englanninkielinen abstrakti (suomen- ja ruotsinkielisissä englanniksi, englanninkielisissä suomeksi). Kirjoittaja vastaa itse abstraktinsa kääntämisestä ja kielentarkastuksesta. Mukaan liitetään lisäksi artikkelin nimen englanninkielinen käännös.

Abstraktin lisäksi tekstistä on annettava vähintään 5 avainsanaa (keywords) suomeksi ja englanniksi. Tekstit, pl. lektiot, otsikoidaan. Otsikko voi olla kaksiosainen. Kirjoittajalta pyydetään myös lyhyt bio (max. 300 merkkiä).

Toimitukselle tarjottavan käsikirjoituksen tulee olla sisällöltään viimeistelty ja kielellisesti huoliteltu. Mikäli tarjottava teksti ei noudata kirjoittajan ohjeita, se palautetaan kirjoittajalle täydennettäväksi ennen kuin se etenee prosessissa. 

Näyttämö ja tutkimus pyrkii antamaan tiedon tekstin etenemisestä / hylkäämisestä 4-6 viikon sisällä lähettämisestä (pois lukien yleiset loma-ajat). Taittovedos tarkistutetaan kirjoittajalla ennen julkaisua.

 

Muotoiluohjeet

Käytä koko tekstissä fonttina Times New Romania tai muuta perusfonttia (pistekoko 12). Tekstin rivityksenä käytetään 1,5 riviväliasetusta. Älä käytä automaattista lisävälitystä kappaleiden välissä.

Otsikot lihavoidaan ja erotetaan edeltävästä tekstistä ylimääräisellä rivinvaihdolla. Huomaa, että tekstissä ei saa käyttää erikoismuotoiluja kuten tyylimuotoiluja (Heading, Otsikko, tmv.) tai automaattinumerointia. Älä tavuta sanoja. Älä käytä VERSAALIA edes otsikoissa.

Yli kahden virkkeen lainaukset sisennetään koko pituudeltaan. Sisennettyjen sitaattien yhteydessä ei käytetä lainausmerkkejä. Sitaatteja ei myöskään kursivoida.

Tarkista ennen palautusta (esim. tekstinkäsittelyohjelman “näytä kaikki merkit” -toiminto), että välilyönnit sanojen ja virkkeiden välissä sekä välimerkkien jälkeen ja kappaleen lopussa ovat oikein. 

Suomenkielisissä teksteissä lainausmerkkinä käytetään suomalaisia lainausmerkkejä ("tassut" alaspäin). Huomaa, että yksinkertaisia lainausmerkkejä (') käytetään vain erityistapauksissa, esimerkiksi lainauksen sisäisissä lainauksissa. 

Lainauksen sisäinen poisto merkitään hakasulkeisiin kahdella yhdysviivalla [--]. Kirjoittajan lisäykset kirjataan hakasulkujen väliin: [esimerkiksi näin].

Viitteinä käytetään ainoastaan alaviitteitä arabialaisin numeroin (ks. kohta Lähdeviitteet ja lähdeluettelo alla).

Lyhenteitä (mm., s.o., esim.) ei käytetä leipätekstissä, mutta alaviitteissä ne ovat sallittuja.

Tarvittaessa vierasperäiset sanat (corps de ballet) sekä termit ja painotukset kursivoidaan ensimmäisen kerran mainittaessa. Teosnimet (Crash) kursivoidaan aina. Sitaattien kohdalla kirjoittajan omat painotukset tulee erottaa siteerattavan lähteen painotuksista viitteissä (”painotus alkuperäisessä” tai ”painotus lisätty”).

Ajankestoa ja ääriarvoja ilmaistessa käytetään en-viivaa (–) ilman tyhjälyöntejä, ei yhdysviivaa (-). Siis näin: 5–6 litraa, 1920–1930-luvuilla, 15–20 kilometrin matka, 70–80-vuotiaat. En-viivaa käytetään ajatusviivana, yhdysviivaa normaalisti mm. nimissä (Anna-Kaisa, Risto-setä, Kuningas lähtee Ranskaan -ooppera).

 

Visuaalinen ja audiovisuaalinen aineisto

Voit liittää artikkeliin sitä tukevia valokuvia, kaavioita tai audiovisuaalista aineistoa. Aineiston tulee liittyä oleellisesti artikkelin sisältöihin.

Teksteihin liittyvät videoaineistot julkaistaan julkaisuun liittyvässä Vimeo-palvelussa. Videot pyydetään kuitenkin toimittamaan tekstin yhteydessä Journal-järjestelmässä.

Kuvaresoluution tulee olla ns. painokelpoinen (150 ppi). Toimituksen suositus kuvatiedostojen formaatiksi on .jpg/.tiff.

Taittoa varten kuvien, kaavioiden ja audiovisuaalisten osien selitteet ja kuvatekstit tulee kirjoittaa leipätekstin sisään omaksi kappaleekseen, joka alkaa #-merkillä ilman sisennystä. Näitä tekstejä ei kursivoida tai lihavoida. Saavutettavuuden takaamiseksi kuviin pyydetään liittämään myös vaihtoehtoinen teksti (alt-teksti), josta saat lisätietoa esimerkiksi täältä: https://www.saavutettavasti.fi/kuva-ja-aani/kuvat/

Kirjoittaja on itse vastuussa tekijänoikeuksien selvittämisestä ja mahdollisista korvauksista.

 

Lähdeviitteet ja lähdeluettelo

Käytämme viittausjärjestelmää, jossa Chicago Manual of Stylen tekijä-teos (Author-Date) -mukaiset viittaustiedot annetaan alaviitteissä. Tarvittaessa ks. esimerkkejä alaviitteiden käytöstä edellisestä numerosta. 

Lähdeluettelon merkintätapa perustuu Chicago Manual of Style -järjestelmään. Nykyohjeiden mukaan painopaikkaa ei tarvitse enää mainita. 

Lähdeviitteet ovat CMoS-järjestelmästä poiketen alaviitteitä, eivät loppuviitteitä. Niihin merkitään Tekijä vuosi, sivu (tiedot alaviitteessä ilman sulkeita samassa muodossa, kuin CMoS merkitsisi tekstin sisäiseen viitteeseen ['In-text citation']). Lisätietoja http://www.chicagomanualofstyle.org/tools_citationguide.html => valitse author-date -välilehti. 

Lähteet erotellaan viitteessä toisistaan puolipistein. Huomaa, että alaviite päättyy aina pisteeseen kuten lause. 

Esim. 

Mallinen 2019, 252.

Mallinen 2019, 252; 2022; Tutkija 2024, 253–255.

Huomaathan, että sivunumerot kirjoitetaan ilman poistoja, esim. 253–255 (ei 253–5).

Samoin vuosiluvut esim. 1992–1998. 

Teosluettelossa kaikki lähteet ilmoitetaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. 

Näyttämöteos:

Arkistolähteet:

Arkistolähteisiin viitattaessa arkistolähde mainitaan alaviitteessä muodossa

Dokumentti. Signum (kansion nro). Arkiston nimi. Pääarkisto.

Lähdeluettelossa käytetään seuraavaa merkitsemistapaa:

Kansallinen Teatteriarkisto (lyhenne)

Keskusteatterin arkisto: johtokunnan pöytäkirjat, kirjeenvaihto.

Toisen Teatterin arkisto: johtokunnan pöytäkirjat, pukuluonnoksia esitykseen X.

Maija Mallisen arkisto: lavastuspienoismalli esitykseen Y.

Matti Meikäläisen valokuva-albumi.

Contemporary Dance Theatren arkisto: Tanssiteos. DVD. Koreografi Malli Tanssija. [Oleellisilta osin muita tekijöitä, esim. lavastussuunnittelija, valosuunnittelija.] Tallenteen kuvausaika ja -paikka.

Internetlähteet:

Suomenkielisissä artikkeleissa CMoS:sta poiketen ilmoitetaan www-osoite sekä lähteen viimeisin käyttöpäivä sulkeissa. Päivämäärää ei merkitä pysyviin osoitteisiin (https://doi.org..., http://urn.fi...). Kirjoittajan tulee tarkistaa DOI-tunnusten olemassaolo ja lisätä DOI kaikkiin lähteisiin, joille tunnus on saatavilla. Kirjoittajan tulee tarkistaa linkkien toimivuus käsikirjoitusta viimeisteltäessä. 

Zodiak. n.d. "Zodiak Info. Vuosikertomukset." https://www.zodiak.fi/fi/zodiak-presents-ry/vuosikertomukset (22.3.2024).

​​Suomen Teatterit. 2025. ”Jäsenkysely todistaa: Ei enää suunnitelmia – nyt vain selviytymistä.” Blogi 7.4.2025. https://suomenteatterit.fi/2025/04/jasenkysely-todistaa-ei-enaa-suunnitelmia-nyt-vain-selviytymista/ (10.4.2025). 

Foster, Raisa. 2024. ”Four perspectives in defining, renewing, and developing artistic research.” Taideyliopiston Artistic Research -blogi. https://blogit.uniarts.fi/en/post/four-perspectives-in-defining-renewing-and-developing-artistic-research/ (7.11.2025).

Kirja:

Nykyohjeiden mukaan painopaikkaa ei tarvitse mainita. Kirjoittaja valitsee kumpaa tapaa käyttää johdonmukaisesti (painopaikka ilmoitettu kaikissa tai ei ollenkaan). 

Loman, Rikard. 2019. Drama- och föreställningsanalys. Studentlitteratur.

Wilmeth, Don B. ja Tice L. Miller. 1996. Cambridge Guide to American Theatre. Cambridge University Press.

Huom! Kun tekijöitä on useampi kuin yksi, ensimmäistä lukuun ottamatta kaikki muut tulevat muodossa Etunimi Sukunimi. 

Artikkeli teoksessa:

Bresler, Liora. 2011. ”Taiteen visuaalisuus ja pedagoginen voima.” Suom. Eeva Anttila. Teoksessa Taiteen jälki. Taidepedagogiikan polkuja ja risteyksiä, toim. Eeva Anttila. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 40. Teatterikorkeakoulu, 174–179.

Pfister, Manfred. 2008. ”Introduction.” Teoksessa Performing National Identity. Anglo-Italian Cultural Transactions, toim. Manfred Pfister ja Rolf Hertel. Internationale Forschungen zur Allgemeinen und Vergleichenden Literaturwissenschaft 114. Rodopi, 9–28.

Roihankorpi, Riku, Tanja Bastamow, Janne Laurila, Jaakko Lenni-Taattola, Emil Lähteenmäki, Sami Peltola ja Tero Viikari. 2023. "The Future of Culture’s Powerhouses. On the Accessibility, Viability, and Design of Hybrid Performance." Teoksessa Esitys, katsoja ja läsnäolo. Näyttämö ja tutkimus 9, toim. Heini Granberg, Marleena Huuhka ja Saara Moisio. Teatterintutkimuksen seura, 57–68. https://journal.fi/teats/article/view/127601.

Huom! Näyttämö ja tutkimus merkitään lähteisiin kirjana nro 9 saakka, ja nrosta 10 alkaen lehtenä. 

Artikkeli kausijulkaisussa:

Kirkkopelto, Esa. 2009. ”The Question of the Scene. On the Philosophical Foundations of Theatrical Anthropocentrism.” Theatre Research International 34 (3): 230–242.

Korsberg, Hanna. 2022. "Kansallisteatteri ja kaksi Berliiniä." Historiallinen Aikakauskirja 120 (2): 180–190. https://doi.org/10.54331/haik.131360. 

Julkaisematon käsikirjoitus:

Ikonen, Liisa. 1996. Mistä kuvat tulevat? Kuvan syntyprosessi Hypnos-projektissa 1994–1995. Lisensiaatintyö. Lavastustaiteen laitos, Taideteollinen korkeakoulu. (Julkaisematon.)

Kielenhuoltoa koskevissa pohdinnoissa suosittelemme hyödyntämään Kielitoimiston ohjepankkia: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ 

(Kirjoittajan ohjeet päivitetty 19.12.2025)