Kirjoittajan ohjeet

Työväentutkimus 2019 -vuosikirja

Kirjoitusohjeet

Ohjeita vertaisarvioitavia kirjoituksia varten

Kirjoittajan tulee huolehtia vertaisarvioitavaksi lähetettävien kirjoitusten anynymisoinnista. Tiedostosta tulee poistaa tekijätiedot. Viittaukset tulee muotoilla niin, että ko. kirjoituksen tekijän nimi ei ole helposti tunnistettavissa niistä. Tekijän nimen tilalle voi merkitä [Tekijä]. Jos kirjoittaja käyttää tällaista merkintätapaa, hän muotoilee uudelleen ne kohdat, joissa hän on käyttänyt sitä, vertaisarvioinnin jälkeen.

Ohjeet vertaisarviointiprosessia varten löytyvät osoitteesta: https://www.tyovaenperinne.fi/tyovaentutkimus/kirjoitusohjeet.html

Ohjeita artikkeleita varten (myös ei-vertaisarvioidut artikkelit)

Artikkelin kirjoittaja laatii kirjoituksestaan erillisen englanninkielisen abstraktin. Abstraktin enimmäispituus on 1 000 merkkiä. Lisäksi artikkelin kirjoittaja liittää abstraktin yhteyteen 3–6 englanninkielistä asiasanaa ja artikkelin otsikon englanniksi käännettynä.

Ohjeita opinnäyte-esittelyjä varten

Opinnäyte-esittelyyn merkitään, mikä opinnäyte on kyseessä (esim. pro gradu -tutkielma) sekä opinnäytteen nimi, oppilaitos, oppiaine ja julkaisuvuosi.

Ohjeita kirja-arvosteluja varten

Kirja-arvostelun alkuun merkitään arvosteltavasta teoksesta seuraavat tiedot: tekijä, teoksen nimi, kustantaja, ilmestymisvuosi, sivumäärä, ISBN-numero. Jos kyseessä on verkkojulkaisu, myös verkko-osoite merkitään.

Yleiset ohjeet kaikille kirjoituksille

Ilmoitettua enimmäispituutta on noudatettava. Viitemerkinnät sisältyvät enimmäispituuteen.

Merkitse tekstillesi otsikko. Myös väliotsikkoja saa käyttää. Otsikkoja ei numeroida.

Liitä mukaan oma nimesi, oppiarvosi tai virka-asemasi sekä asuinpaikkakuntasi.

Kaikki teksti aloitetaan suoraan vasemmasta reunasta ilman sisennyksiä. Rivit tasataan vasemmalle.

Kappaleiden väliin jätetään yksi tyhjä rivi. Kappaleita ei sisennetä.

Tekstiä ei tavuteta.

Erityistermit ja julkaisujen nimet kursivoidaan, kun ne mainitaan ensimmäisen kerran.

Kursiivia tai lihavointia voidaan käyttää haluttaessa korostaa jotain tiettyä sanaa. Kursivointeja ja lihavointeja tulee käyttää säästeliäästi. Kursivoinnin käyttöä suositellaan lihavoinnin sijaan.

Yli 3 rivin lainaukset sisennetään ja erotetaan tekstistä molemmin puolin yhdellä rivivälillä.

Kuvat, kuviot ja taulukot otsikoidaan ja numeroidaan. (esim. Taulukko 1. Otsikko.). Kuvat, kuviot ja taulukot lisätään tekstiin halutuille paikoilleen. Lisäksi ne toimitetaan erillisinä tiedostoina. Kirjoittaja huolehtii toimittamiensa kuvien, kuvioiden ja taulukoiden julkaisuoikeuksista.

Viitemerkinnät

Lähteet merkitään ao. tekstinkohtiin viitenumeroilla. Viitteistä laaditaan kirjoituksen loppuun viiteluettelo. Erillistä lähdeluetteloa ei käytetä.

Lähteet erotetaan toisistaan puolipisteellä, jos samassa kohdassa viitataan useampaan lähteeseen.

Jos samalta tekijältä viitataan samana vuonna julkaistuihin kahteen tai useampaan teokseen, ne erotetaan toisistaan pienillä kirjaimilla julkaisuvuoden jälkeen (esim. Tikka 2004a, 56; Tikka 2004b, 32.)

Jos samalla teoksella on tekijöitä kolme tai enemmän, käytetään ym.-merkintään ensimmäisen tekijän jälkeen.

Viitteiden järjestys on:

Viittaus kokonaiseen julkaisuun

1) kirjoittajan/kirjoittajien nimet

2) julkaisuvuosi

3) pääotsikko (kursivoituna)

4) alaotsikko (kursivoituna)

5) sarjanimeke

6) kustantajan kotipaikka

7) kustantaja

8) sivunumerot

esimerkiksi:

Tikka, Marko 2004. Kenttäoikeudet. Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918. Bibliotheca Historica 90. Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 56.

Kirjoitus kokoomateoksessa

1) kirjoittajan/kirjoittajien nimet

2) julkaisuvuosi

3) kirjoituksen otsikko

4) alaotsikko

5) kokoomateoksen toimittaja(t)

6) kokoomateoksen nimi (kursivoituna)

7) sarjanimeke

8) kustantajan kotipaikka

9) kustantaja

10) sivunumerot

esimerkiksi:

Tikka, Marko 2009. Kirkko ja suojeluskunnat. Järkiavioliitto, pakkoavioliitto vai epäpyhä allianssi?. Teoksessa Ilkka Huhta (toim.) Sisällissota 1918 ja kirkko. Suomen kirkkohistoriallisen Seuran toimituksia 212. Helsinki, Suomen Kirkkohistoriallinen Seura, 133–134.

Artikkeli lehdessä

1) kirjoittajan/kirjoittajien nimet

2) julkaisuvuosi

3) artikkelin otsikko

4) alaotsikko

5) lehden nimi (kursivoituna)

6) lehden volyymi ja numero

7) sivunumero

esimerkiksi:

Koivunen, Pia & Tikka, Marko 2014. Mistä on pakko valita? Historiallinen aikakauskirja, 112 (2), 139–142.

Verkkojulkaisu

1) kirjoittajan/kirjoittajien nimet

2) julkaisuvuosi

3) pääotsikko (kursivoituna)

4) alaotsikko

5) sarjanimeke

6) kustantajan kotipaikka

7) kustantaja

8) sivunumerot

9) pysyvä tunniste (DOI tai URN), jos julkaisulla on sellainen. Jos pysyvää tunnistetta ei ole, niin muu vakiintunut verkko-osoite

10) päivämäärä, jolloin dokumentti on haettu

esimerkiksi:

Könönen, Jukka 2016. Tilapäinen elämä, joustava työ. Rajat maahanmuuton ja prekarisaation mekanismina. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 93. Joensuu, Itä-Suomen yliopisto, 52. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-1661-7 (viitattu 20.1.2017).

Kun samaan julkaisuun viitataan toisen kerran

1) kirjoittajan/kirjoittajien nimet

2) Julkaisuvuosi

2) sivunumerot

esimerkiksi:

Tikka 2004, 56.

Arkistoviitteet

1) asiakirja

2) sivunumerot/sijainti

3) sarjataso

4) arkistonmuodostaja

5) arkisto

6) säilyttävä arkisto

esimerkiksi:

Tappinen Seppiselle 20.5.1926, Kansio 5b, Sarja Kirjeet 1920-1930, Kalle Tappisen kokoelma (KTK), Kansallisarkisto (KA).

Tekstien lähettäminen

Kirjoitukset ja niihin liittyvät liiteaineistot toimitetaan sovittuun palautuspäivään mennessä Open Journal System -alustan kautta, osoite: https://journal.fi/tyovaentutkimus. Ongelmatilanteissa voi ottaa yhteyttä toimitussihteeriin.

Lisätietoja

toimitussihteeri Alpo Väkevä (alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi) tai päätoimittaja Erkki Vasara (erkki.vasara@helsinki.fi)