Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Työväentutkimus Vuosikirja

Kirjoitusohjeet

Toimitusprosessi

Vertaisarvioitavat artikkelit lähetetään vertaisarvioitavaksi vähintään kahdelle lausunnonantajalle. Tarkemmat ohjeet vertaisarviointiprosessista: https://journal.fi/tyovaentutkimus/vertaisarvointitunnus.

Kun käsikirjoitus on käynyt läpi vertaisarviointiprosessin hyväksytysti, se siirtyy toimitettavaksi Työväentutkimus Vuosikirjan toimitukselle. Mikäli käsikirjoitukseen ehdotetaan tässä vaiheessa merkittäviä muutoksia, ne tarkistutetaan kirjoittajalla.

Muiden kuin vertaisarvioitavien käsikirjoitusten arviointi ja toimitustyö tapahtuu kokonaan Työväentutkimus Vuosikirjan toimituksessa. Mikäli käsikirjoitukseen ehdotetaan merkittäviä muutoksia, ne tarkistutetaan kirjoittajalla.

Lopullisen julkaisupäätöksen kaikista kirjoituksista tekee päätoimittaja.

Vertaisarvioitavien artikkelien anonymisointi

Ennen vertaisarviointia kirjoittajan tulee anonymisoida artikkeli, eli poistaa tiedostosta tekijätiedot ja muokata viittausmerkintöjä siten, että kirjoittajan nimi ei ole helposti tunnistettavissa. Jos kirjoittajan nimi on mainittu paperissa, se korvataan merkinnällä [Tekijä]. Vertaisarviointiprosessin jälkeen kirjoittaja korjaa kohdat, joissa hän on käyttänyt tällaista merkintää, ja lisää artikkeliin etu- ja sukunimensä, asemansa, affiliaationsa ja asuinpaikkansa.

Tekstien lähettäminen

Tekstit lähetetään Open Journal System -alustan kautta (https://journal.fi/tyovaentutkimus/).

Teosten tiedot (koskee kirja-arvioita)

Kirja-arvostelun alkuun merkitään arvosteltavasta teoksesta seuraavat tiedot: tekijä, teoksen nimi, kustantaja, ilmestymisvuosi, sivumäärä, ISBN-numero. Jos kyseessä on verkkojulkaisu, myös verkko-osoite merkitään.

Esimerkki: Pia Koivunen. Rauhanuskovaiset: Suomalaiset maailman nuorisofestivaaleilla 1940–1950-luvuilla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2020. ISBN 978-951-858-163-8.

Opinnäytteiden tiedot (koskee opinnäyte-esittelyjä)

Opinnäyte-esittelyn loppuun merkitään, mikä opinnäyte on kyseessä (esim. pro gradu -tutkielma) sekä opinnäytteen nimi, oppilaitos, oppiaine ja julkaisuvuosi.

Esimerkki: Itsenäisyyspoliittinen lehdistökeskustelu valtalaista kansalaissotaan: Lokakuun vallankumouksen vaikutukset porvareiden itsenäisyyskäsityksissä ja suhtautumisessa sosialisteihin. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, poliittinen historia, 1981.

Kieli

Paperit kirjoitetaan sovitulla kielellä.

Abstrakti (koskee artikkeleita)

Toimita lyhyt, maksimissaan 1 000 merkin abstrakti sekä englanniksi että suomeksi. Abstraktissa ei käytetä viitemerkintöjä.

Avainsanat (koskee vain artikkeleita)

Lisää abstraktin yhteyteen 3–6 avainsanaa.

Enimmäispituus

Enimmäispituutta ei saa ylittää. Viitemerkinnät sisältyvät enimmäispituuteen.

Rakenne ja tyyli

Käytä Times New Roman -fonttia, fonttikokoa 12 ja riviväliä 1.5.

Anna tekstillesi otsikko. Myös väliotsikoita voi käyttää. Älä numeroi otsikoita.

Älä käytä tavutusta.

Kursiivia voi käyttää harkitusti yksittäisten sanojen korostamisessa. Käytä kursivointia lihavoinnin sijaan.

Käytä puolilainausmerkkejä lainauksissa lainausten sisällä. Muissa tapauksissa käytä kokolainausmerkkejä.

Sisennä yli kolme riviä pitkät suorat lainaukset vasemmasta marginaalista. Älä merkitse sisennetyn lainauksen ympärille lainausmerkkejä.

Merkitse suorien lainausten keskelle tekemäsi poistot hakasulkeilla ja kolmella pisteellä: […].

Merkitse suoriin lainauksiin tekemäsi lisäykset ja muokkaukset hakasulkeilla. Esimerkiksi: ”[L]uuli norjalainen toverimme meidän puhuvan leikkiä.”

Numeroi ja otsikoi kuvat, kuviot ja taulukot. (esim. Kuvio 1. Otsikko.). Lisää kuviot ja taulukot haluamillesi paikoille ja toimita ne myös erillisinä tiedostoina.

Viitemerkinnät

Käytä Chicago Manual of Stylen “notes and bibliography” -viittaustyyliä: https://www.chicagomanualofstyle.org/home.html.

Käytä alaviitteitä ja lisää tekstin loppuun lähdeluettelo.

Kun viittaat lähteeseen ensimmäisen kerran, ilmoita lähteen täydelliset tiedot alaviitteessä. Käytä sen jälkeen samaan lähteeseen viitatessasi lyhennettyä viitemerkintää, joka sisältää tekijän sukunimen, otsikon ensimmäiset sanat ja sivunumeron. Esimerkiksi: Alapuro, State and Revolution, 32.

Erota lähteet toisistaan alaviitteissä puolipisteellä.

Merkitse URL-osoitteet kokonaan.

Esimerkkejä:

Kirjat

Alaviitteissä:

Viittausjärjestys: Tekijä(t), Kirjan otsikko (Julkaisupaikka: Julkaisija, vuosi), sivut, joihin viitataan.

Esimerkki: Risto Alapuro, State and Revolution in Finland (Berkeley: University of California Press, 1988), 23.

Lähdeluettelossa:

Viittausjärjestys: Tekijä(t). Kirjan otsikko. Julkaisupaikka: Julkaisija, vuosi.

Esimerkki: Alapuro, Risto. State and Revolution in Finland. Berkeley: University of California Press, 1988.

Artikkeli toimitetussa teoksessa

Alaviitteissä:

Viittausjärjestys: Tekijä(t), "Artikkelin otsikko," teoksessa Teoksen otsikko, toim. Toimittajien nimet (Julkaisupaikka: Julkaisija, vuosi), sivut, joihin viitataan.

Esimerkki: Jorma Kalela, "Teoriattomuus historiantutkimuksen yhteiskuntasuhteessa," teoksessa Menneisyyden rakentajat: Teoriat historiantutkimuksessa, toim. Matti O. Hannikainen, Mirkka Danielsbacka & Tuomas Tepora (Helsinki: Gaudeamus, 2018), 20–21.

Lähdeluettelossa:

Viittausjärjestys: Tekijä(t). "Artikkelin otsikko." Teoksessa Teoksen otsikko, toimittaneet toimittajien nimet, sivut, joilla artikkeli on. Julkaisupaikka: Julkaisija, vuosi.

Esimerkki: Kalela, Jorma. "Teoriattomuus historiantutkimuksen yhteiskuntasuhteessa." Teoksessa Menneisyyden rakentajat: Teoriat historiantutkimuksessa, toimittaneet Matti O. Hannikainen, Mirkka Danielsbacka & Tuomas Tepora, 20–45. Helsinki: Gaudeamus, 2018.

Artikkeli tieteellisessä kausijulkaisussa (painettu julkaisu)

Alaviitteissä:

Viittausjärjestys: Tekijä(t), ”Artikkelin otsikko.” Julkaisun nimi volyymi, numero, (vuosi): sivu(t).

Esimerkki: Lewis Young, ”The Infant Hercules and the Socialist Missionary: Ellen Wilkinson in Middlesbrough East, 1924–1931.” Labour History Review 84, 1 (2019): 45.

Lähdeluettelossa:

Viittausjärjestys: Tekijä(t), ”Artikkelin otsikko.” Julkaisun nimi volyymi, numero, (vuosi): sivuväli.

Esimerkki: Young, Lewis. ”The Infant Hercules and the Socialist Missionary: Ellen Wilkinson in Middlesbrough East, 1924–1931.” Labour History Review 84, 1 (2019): 21–46.

Artikkeli tieteellisessä kausijulkaisussa (verkkojulkaisu)

Alaviitteissä:

Viittausjärjestys: Tekijä(t), ”Artikkelin otsikko.” Julkaisun nimi volyymi, numero, (vuosi): sivu(t), DOI tai muu pysyvä tunniste.

Esimerkki: Lewis Young, ”The Infant Hercules and the Socialist Missionary: Ellen Wilkinson in Middlesbrough East, 1924–1931.” Labour History Review 84, 1 (2019): 45, https://doi.org/10.3828/lhr.2019.2.

Jos pysyvää tunnistetta ei ole saatavilla, merkitse päivä, kuukausi, vuosi, URL.

Lähdeluettelossa:

Viittausjärjestys: Tekijä(t), ”Artikkelin otsikko.” Julkaisun nimi volyymi, numero, (vuosi): sivuväli. DOI tai muu pysyvä tunniste.

Esimerkki: Young, Lewis. ”The Infant Hercules and the Socialist Missionary: Ellen Wilkinson in Middlesbrough East, 1924–1931.” Labour History Review 84, 1 (2019): 21–46. https://doi.org/10.3828/lhr.2019.2.

Jos pysyvää tunnistetta ei ole saatavilla, merkitse päivä, kuukausi, vuosi, URL.

Kirjoitus sanomalehdessä

Alaviitteissä:

Viittausjärjestys: Tekijä(t), ”Artikkelin otsikko,” Julkaisun nimi, julkaisuaika.

Esimerkki: Arto Miettinen, ”Ulko- ja turvallisuuspolitiikka puhutti piirikokouksessakin,” Viikko Pohjois-Karjala, 14.4.2022.

Sivunumero jätetään yleensä pois sanomalehtikirjoituksiin viitatessa. Jos se on kuitenkin tarpeen lisätä, se merkitään julkaisuajan jälkeen. Esimerkiksi edellä mainitussa tapauksessa: 14.4.2022, 6–7.

Lähdeluettelossa riittää yleensä merkintä julkaisun nimestä. Jos tarkempi viite on kuitenkin tarpeen lisätä, se merkitään seuraavasti:

Viittausjärjestys: Tekijä(t). ”Artikkelin otsikko.” Julkaisun nimi, julkaisuaika.

Esimerkki: Arto Miettinen. ”Ulko- ja turvallisuuspolitiikka puhutti piirikokouksessakin.” Viikko Pohjois-Karjala, 14.4.2022.

Kustantamattomat väitöskirjat ja muut opinnäytteet

Alaviitteissä:

Viittausjärjestys: Tekijä(t), ”Otsikko” (Opinnäytteen taso, laitos, vuosi): sivu(t), DOI tai muu pysyvä tunniste.

Esimerkki: Matti Mieskonen, “Kirjallisuuteen kietoutunut käsite: Tulenkantajien historiakuvan rakentuminen 1924–1987” (Väitöskirja, Turun yliopisto, 2020), 32, https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8023-9.

Lähdeluettelossa:

Viittausjärjestys: Tekijä(t). ”Otsikko.” Opinnäytteen taso, laitos, vuosi. DOI tai muu pysyvä tunniste.

Esimerkki: Matti Mieskonen. “Kirjallisuuteen kietoutunut käsite: Tulenkantajien historiakuvan rakentuminen 1924–1987.” Väitöskirja, Turun yliopisto, 2020. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8023-9.

Arkistolähteet

Alaviitteissä:

Viittausjärjestys: Dokumentti, päiväys (päivä, kuukausi, vuosi), tunniste (arkistoyksikön signum, volyyminumero tms.), kokoelman nimi, säilyttävä arkisto tai sen lyhenne.

Käyttäessäsi tunnisteita tai lyhenteitä noudata säilyttävän arkiston ohjeita.

Arkistolähteet suositellaan merkittäväksi alkuperäisellä kielellä. Kirjoittaja voi kuitenkin kääntää ne tarvittaessa artikkelissaan käyttämälle kielelle.

Esimerkki: Suomen Sosialidemokraattisen puolueen puolueneuvoston pöytäkirjat, 30.10.1917, CB 1, Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen arkisto, TA.

Lähdeluettelossa:

Viittausjärjestys: Säilyttävä arkisto ja sen lyhenne, sijainti, kokoelman nimi.

Esimerkki:

Työväen Arkisto (TA), Helsinki. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen arkisto.

Lisätietoja

Lisätietoja toimitussihteeriltä: alpo.vakeva@tyovaenperinne.fi.