Vuosikirja on teemaltaan pohjoismainen erikoisnumero otsikolla Katse muihin Pohjoismaihin. Teeman puitteissa laadittuja artikkeleja ovat tri Sami Outisen esitys Suomen ja Ruotsin sosialidemokraattisten puolueiden ideologisesta kehityksestä 1900-luvulla, tri Ilkka Kärrylän esitys Suomessa SDP:n ja ay-liikkeen piirissä käydystä, Ruotsin palkansaajarahastoja koskeneesta keskustelusta sekä dosentti Mikko-Olavi Seppälän artikkeli Ruotsin suomalaisten siirtotyöläisten representaatiosta ja EEC-vastaisuudesta suomalaisissa näytelmissä ja niiden vastaanotossa.

Dosentti Tauno Saarela esittelee vuosina 1920–1923 toimineen Suomen sosialistisen työväenpuolueen vaiheita, minkä lisäksi tri Matias Kaihovirta tarkastelee artikkelissaan K. H. Wiikiä ja kansallisuuskysymystä 1900-luvun alkupuoliskon SDP:ssä.

Suomenkielisiä esityksiä ovat FM Maija Absetzin artikkeli vuoden 1984 työttömyysturvalaista sekä YTM Pentti Peltoniemen katsaus freelancejournalistien lakkotaistelusta 1980-luvulla.

Vuosikirjassa on jälleen laaja kirjo työväentutkimusta, minkä lisäksi luomme katseen muihin Pohjoismaihin myös julkaisumme Keskustelua-osiossa, jossa omien laitostensa nykytilaa esittelevät Tanskan työväenmuseon johtaja Søren Bak-Jensen sekä Oslon työväenliikkeen arkiston ja kirjaston johtaja, tri Ole Martin Rønning.

Mukana ovat myös perinteiset opinnäyte-esittelyt, kirja-arvio-osasto sekä Tiedonkierto-katsaus työväenperinnelaitosten tapahtumista.

Työväentutkimus Vuosikirjan 2019 teemana on Vuosi 1919 – uusi alku. Sata vuotta sitten työväenliike oli toipumassa kevään 1918 sisällissodan katkerasta häviöstä, ja esimerkiksi työväentalojen toiminta alkoi jälleen elpyä. Vuoden 1919 eduskuntavaaleissa sosialidemokraattinen puolue oli aiempien vaalien tapaan suurin puolue. Työväen järjestömaailmassa oli merkittävää muun muassa Työväen Sivistysliiton (TSL) ja Työväen Urheiluliiton (TUL) perustaminen vuonna 1919.

Edellä mainittujen järjestöjen satavuotisen taipaleen merkeissä vuosikirjassa ilmestyvät valtiotieteen maisteri Tero Tuomiston artikkeli TSL:n ensimmäisen sihteerin Hjalmar Eklundin vaikutuksesta järjestössä sekä tohtorikoulutettava Elina Hakoniemen artikkeli TSL:n alkuvuosien aatemaailmasta. Professori emeritus Seppo Hentilä hahmottaa puolestaan artikkelissaan TUL:n satavuotisia vaiheita, minkä lisäksi professori Hannu Itkonen sekä tutkijat Pertti Matilainen ja Anna-Katriina Salmikangas kertovat tuoreesta TUL:n seuroja koskevasta tutkimuksesta ja pohtivat työväenurheilun tutkimuksen tilaa.

Varsinaisten teemaan liittyvien artikkeleiden lisäksi vuosikirjan tarjontaan kuuluu myös muita artikkeleita. Professori Pauli Kettunen tarkastelee eturistiriitojen ja suunnittelun merkitystä Mauno Koiviston yhteiskuntapolitiikassa ja oikeustieteen tohtori Marianne Vasara-Aaltonen työväenliikkeen ja oikeusaputoiminnan suhteita 1900-luvun alussa. Keskustelua-osion puheenvuoroissaan professorit Anu Lahtinen, Pirjo Markkola ja Hannu Itkonen tarkastelevat työväentutkimuksen uusia haasteita 2020-luvun kynnyksellä.