Sosiaaliturvan muutos vai jatkuvuus?
Työn vastaanottovelvollisuuden laajentaminen vuoden 1984 työttömyysturvalaissa
DOI:
https://doi.org/10.37456/tvt.95237Avainsanat:
työttömyys, lainsäädäntö, korporatistinen järjestelmä, työmarkkinajärjestöt, liikkuvuusAbstrakti
Tarkastelen tässä artikkelissa kolmikannan ja siihen liittyvien valtasuhteiden näkökulmasta sitä, miten ja miksi työn vastaanottovelvollisuutta laajennettiin vuoden 1984 työttömyysturvalaissa Suomessa.
Käytän lähteinä työttömyysturvauudistukseen vaikuttaneita asiakirjoja vuosien 1971 ja 1984 väliltä. Täydennän kuvaa Helsingin Sanomien uutisoinnilla ja työmarkkinajärjestöjen arkistojen asiakirjoilla. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus pitkittäistutkimuksellisella otteella.
Työttömyysturvassa siirryttiin aiempaa velvoittavampaan tulkintaan alueellisesta liikkuvuudesta ja ammattisuojan kesto yhtenäistettiin lyhyemmän keston mukaisesti työttömien aktiivisen työn vastaanottamisen varmistamiseksi. Vuosien 1971–1984 aikana työttömyysturva ei ollut sidottu työllisyystöihin eikä turvan saaminen edellyttänyt liikkumista työn luokse. Vuoden 1984 työttömyysturvalakia voi pitää paluuna vanhaan työlinjaan. Toisaalta se sopii yleiseurooppalaiseen malliin, jossa sosiaaliturvan vastikkeellisuutta ryhdyttiin lisäämään. Esitän, että työttömyysturvalain lopullista muotoa selittävät työmarkkinajärjestöjen vaikutusvalta lakiin ja kasvava sosiaaliturvan kritiikki.
Lähdeviitteet
Alkuperäislähteet
Arkistolähteet
Elinkeinoelämän keskusarkisto (ELKA), Mikkeli. Suomen työnantajain keskusliitto (STK). Pöytäkirjat hallitus.
Painetut lähteet
Valtiopäivät 1984. Pöytäkirjat 1, istunnot 1–46, 1.2.–9.5.1984.
Valtiopäivät 1984. Pöytäkirjat 2, istunnot 47–89, 10.5.–27.9.1984.
Suomen asetuskokoelma.
Suomen säädöskokoelma.
Elektroniset lähteet
Valtioneuvosto. ”Hallitukset ja ministerit -raportti.” Viitattu 11.11.2019. https://valtioneuvosto.fi/tietoa/historiaa/hallitukset-ja-ministerit/raportti/-/r/v2.
”Keskustapuolueen periaateohjelma, 1982.” Viitattu 8.5.2020. https://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=822283f3-c2cd-4580-a756-6a17758a6373.
Lehdistö
Päivälehden arkisto (PA), Helsinki. Helsingin Sanomat (HS).
Tutkimuskirjallisuus
Absetz Maija ja Lotta Pirhonen. ”Tilastoaineisto: Työllisyys ja työttömyys Suomessa 1900–2017.” Julkaisematon käsikirjoitusluonnos, 12.2.2019, Excel-tiedosto.
Bergholm, Tapio. Tulopolitiikan aika. Vol 2, Laatua ja vapaa-aikaa: Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö vuodesta 1977. Porvoo: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2018.
Gerven, Minna van. The Broad Tracks of Path Dependent Benefit Reforms: A Longitudinal Study of Social Benefit Reforms in Three European Countries, 1980-2006. Helsinki: Kela, Research Department, 2008.
Jaakkola, Jouko. Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva: Suomalaisen sosiaalisen turvan historia.
Helsinki: Sosiaaliturvan keskusliitto, 1994.
Jensen-Eriksen, Niklas, Henrik Tala, Elina Kuorelahti, Aaro Sahari ja Maiju Wuokko. Loputtomat
kihlajaiset: Yritykset ja kolmikantakorporatismi Suomessa 1940-2020. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2020.
Julkunen, Raija. Suunnanmuutos: 1990-luvun sosiaalipoliittinen reformi Suomessa. Tampere: Vastapaino, 2001.
Kalela, Jorma. Työttömyys 1900-luvun suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1989.
Kangas, Olli ja Tapani Paavonen. Suomen eduskunta 100 vuotta. Osa 8, Eduskunta
hyvinvointivaltion rakentajana. Helsinki: Edita, 2006.
Kari, Markus. Suomen rahoitusmarkkinoiden murros 1980-luvulla. Helsinki: Into, 2016.
Koistinen, Pertti. Työ, työvoima ja politiikka. Tampere: Vastapaino, 2014.
Kärrylä, Ilkka. “The Contested Relationship of Democracy and Economy: Debates on Economic and Industrial Democracy in Finland and Sweden, 1960s–1990s.” Väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2019.
Mansner, Markku. Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa: Suomen työnantajain keskusliitto 1980-1992. Helsinki: Elinkeinoelämän keskusliitto, 2005.
Marttila, Arla Helena. ”Aktivointipolitiikka yhteisöreaktiona.” Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 2016.
Nenonen, Marko. Lapiolinjalla: Työttömät pakkotöissä 1948–1971. Jyväskylä: Atena, 2006.
Outinen, Sami. ”From Steering Capitalism to Seeking Market Acceptance.” Scandinavian Journal of History 42, no 4 (June 2017): 389–413. http://doi.org/10.1080/03468755.2017.1336599.
Outinen, Sami. Sosiaalidemokraattien tie talouden ohjailusta markkinareaktioiden ennakointiin:
työllisyys sosiaalidemokraattien politiikassa Suomessa 1975–1998. Helsinki: Into-Kustannus, 2015.
Savtschenko, Ritva. Kompuroiden korporatismissa: Eheytyneen SAK:n ristipaineet suomalaisessa
korporatismissa 1968–1978. Omakustanne, 2015.
Suoranta, Anu. Halvennettu työ: Pätkätyö ja sukupuoli sopimusyhteiskuntaa edeltävissä työmarkkinakäytännöissä. Tampere: Vastapaino, 2009.
Urponen, Kyösti. ”Huoltoyhteiskunnasta hyvinvointivaltioon.” Teoksessa Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva: suomalaisten sosiaalisen turvan historia, kirjoittanut Jouko Jaakkola, Panu Pulma, Mirja Satka ja Kyösti Urponen, 163–260. Helsinki: Sosiaaliturvan keskusliitto, 1994.
Wuokko, Maiju. ”Markkinatalouden etujoukot: Elinkeinoelämän valtuuskunta, Teollinen keskusliitto ja liike-elämän poliittinen toiminta 1970–1980-lukujen Suomessa.” Väitöskirja, Helsingin yliopisto, 2016.
Wuokko, Maiju. ”The curious compatability of consensus, corporatism, and neoliberalism: The Finnish business community and the retasking of a corporatist welfare state.” Business History (April 2019): 1–18. https://doi.org/10.1080/00076791.2019.1598379.
Wuokko, Maiju. ”Riitaisa liitto 1956–1991.” Osa 2 teoksessa Loputtomat kihlajaiset: Yritykset ja kolmikantakorporatismi Suomessa 1940-2020, 147–284. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2020.
Vähätalo, Kari. Työttömät ja työttömyysturvauudistus: Tutkimus vuoden 1985 työttömyysturvauudistuksen työvoima- ja sosiaaliturvapoliittisista vaikutuksista. Helsinki: Työvoimaministeriö, 1988.
Yliaska, Ville. Tehokkuuden toiveuni: Uuden julkisjohtamisen historia Suomessa 1970-luvulta 1990-luvulle. Helsinki: Into, 2014.
