Maailmanlopusta mahdollisuuksien tilaan
Lukiolaisten ja rippikoululaisten asenteet vaikuttamisen, tietämisen ja jakamisen esityksiin elokuvassa 2012 (2009)
Abstrakti
Artikkelin lähtökohtana on monitasoinen tutkimuskeskustelu suomalaisen uskonnollisuuden muutoksesta 2010-luvulla populaarikulttuurin näkökulmasta tarkasteltuna. Artikkelini analysoi 14–19-vuotiaiden rippikoululaisten ja lukiolaisten (n=25) asenteita maailmanloppuelokuvaan 2012 (2009, Emmerich) ja asenteiden painotuksia kulttuurisen oppimisen viitekehyksessä. Väitän, että populaarikulttuurin tuotteet, kuten elokuva, muodostavat kulttuurisen oppimisen tiloja limittymällä todellisuuden kanssa asenteita rakentamalla tai purkamalla. Aika, tila sekä kuulumisen ja luottamuksen tunteet määrittävät nuorten tulkintoja, joissa otetaan käyttöön aikaisempia katsomisen kokemuksia ja tietoa, joilla suhdetta elokuvaan paikannetaan. Sovellan laadullisen asennetutkimuksen lähestymistapaa elokuvan katsomiskokemuksen analyysissa. Tarkastelen elokuvan tapahtumia arvottavaa puhetta ja siinä rakentuvia asenteita vaikuttamisen, tietämisen ja jakamisen näkökulmista. Analyysini osoittaa, että nuorilla on yksilöllisten painotusten lisäksi yhteistä ihmisoikeuksien ja eriarvoisuuden ratkaisuja etsivä asenne. Asenteilla nuoret esimerkiksi tuottavat maailmanloppuelokuvaan ratkaisuja, joissa pääosa maailman ihmisistä selviää elossa.
Viittaaminen
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.