Virittäjä on suomen kielen ja sen opetuksen tutkimusta esittelevä tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee artikkelien lisäksi myös alaa koskevia esseitä, katsauksia, havaintoja ja kirja-arvosteluja sekä keskustelupuheenvuoroja.
Tietoa julkaisusta
Tarkoitus ja toimintaperiaatteet
Virittäjä on suomen kielen ja sen opetuksen tutkimusta esittelevä tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee artikkelien lisäksi myös alaa koskevia esseitä, katsauksia, havaintoja ja kirja-arvosteluja sekä keskustelupuheenvuoroja. Virittäjä on perustettu vuonna 1897, ja se ilmestyy neljästi vuodessa. Vuosikerrassa on sivuja noin 650.
Virittäjässä julkaistava tutkimus on tyypillisesti aineistokeskeiseen analyysiin perustuva ja sisältää esimerkkejä aineistoanalyysista. Argumentaatio ja väitteiden perustelut ovat selkeästi esillä. Väitteet on tuettu yksityiskohtaisin lähdeviittauksin (sivutarkat viitetiedot).
Virittäjää julkaisee Kotikielen Seura, joka kuuluu jäsenenä Tieteellisten Seurain Valtuuskuntaan. Virittäjä on Suomen vanhimpia edelleen ilmestyviä tieteellisiä lehtiä, se on ilmestynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1897 lähtien. Virittäjän tilaajina ja lukijoina on suomen kielen, sukukielten ja muiden kieliaineiden tutkijoita, opiskelijoita ja opettajia sekä alan harrastajia. Virittäjän lukija- ja kirjoittajakunta on kansainvälinen, koska suomen kieltä opetetaan ja tutkitaan yliopistoissa eri puolilla maailmaa.
About the journal
Virittäjä is a scholarly journal dedicated to research on the Finnish language and its teaching. In addition to research articles, it publishes reviews, observations, book reviews, and discussion pieces related to the field. Virittäjä was established in 1897 and is published four times a year, with each annual volume comprising approximately 650 pages.
The research published in Virittäjä typically focuses on data-driven analysis, featuring examples of data analysis within the articles. The arguments and justifications for claims are presented clearly, and claims are supported by detailed source references, including page-specific citations.
Virittäjä is published by the Kotikielen Seura (Society for the Study of Finnish), which is a member of the Federation of Finnish Learned Societies. As one of Finland’s oldest continuously published academic journals, Virittäjä has been in continuous publication since 1897. Its subscribers and readers include researchers, students, and teachers of Finnish and other related languages, as well as enthusiasts in the field. The journal has an international readership and authorship, as Finnish is taught and researched at universities worldwide. The articles are published in Finnish. The abstracts are available in English as well.
Osastot
Suunvuoro
Toimittaja: Laura Visapää
Indeksoitu
Artikkelit
Artikkeli on vähintään kahden anonyymin arvioijan hyväksymä tieteellinen artikkeli. Se on kirjoittajan tai kirjoittajien omaan tutkimukseen perustuva, uutta tutkimustietoa esiin tuova kirjoitus. Artikkelin suosituspituus on 20─25 sivua (noin 2 200 merkkiä/sivu). Artikkeli kehystää ja taustoittaa käsittelynsä suhteessa aikaisempaan tutkimukseen. Lukijaa ohjataan metatekstillä, joka kertoo etenemisjärjestyksestä ja kunkin alaluvun keskeisistä johtopäätöksistä.
Toimittaja: Laura Visapää
Tekstien sisäänjättö vapaa
Indeksoitu
Vertaisarvioitu
Katsaukset
Katsaus on vähintään kahden anonyymin arvioijan hyväksymä tieteellinen kirjoitus. Se on tasoltaan artikkelin veroinen, mutta käsittelytavaltaan katsauksenomainen. Se voi esimerkiksi perustua aiempaan tutkimukseen pikemmin kuin tuoda esiin kirjoittajansa tuottamaa uutta tutkimustietoa. Katsauksen suosituspituus on 15─25 sivua.
Toimittaja: Laura Visapää
Tekstien sisäänjättö vapaa
Indeksoitu
Vertaisarvioitu
Lektiot
Lektio on suomen kielen tai sen lähitieteiden alan väitöksenalkajaisesitelmä, joka julkaistaan toimitettuna ja taitettuna Virittäjän verkkoversiossa.
Toimittajat: Johanna Komppa ja Markus Lakaniemi
Tekstien sisäänjättö vapaa
Indeksoitu
Ei vertaisarvioitu
Havaintoja ja keskustelua
Tässä osastossa julkaistaan havainto- ja keskustelupuheenvuoroja. Havainto on artikkelia tai katsausta pienimuotoisempi tutkimus. Sitä voi tarjota esimerkiksi lähtökohtana perusteellisemmalle tutkimukselle (nk. pilottitutkimus). Havainnon suosituspituus on 5─15 sivua. Havainto voi tarkastella aihettaan myös kielenhuollon näkökulmasta. Keskustelupuheenvuoro on ajankohtaista aihetta napakasti käsittelevä, näkökulman perustellusti esittävä kirjoitus. Keskustelupuheenvuorojen pituus on korkeintaan 5 liuskaa (12 000 merkkiä). Myös keskustelupuheenvuoroissa edellytetään lähdeviitteiden käyttöä.
Toimittaja: Laura Visapää
Tekstien sisäänjättö vapaa
Indeksoitu
Ei vertaisarvioitu
Kielitieteen kentiltä
Tässä osastossa julkaistaan muun muassa muistokirjoituksia ja konferenssikertomuksia, joista on aina sovittava päätoimittajan kanssa etukäteen.
Muistokirjoituksiin liitetään mustavalkoinen valokuva, josta kannattaa neuvotella toimitussihteerin kanssa. Muistokirjoituksissa ei käytetä lähdeluetteloa. Konferenssiraportti on lyhyt esittely ajankohtaisesta konferenssista tms. kielitieteellisestä tapahtumasta. Kirjoitus esittelee keskeisiä, ajankohtaisia, uusia, fennistiikan kannalta relevantteja teemoja, ja siinä keskitytään tapahtuman yleislinjojen kartoitukseen. Ohjepituus on on 3─5 liuskaa.
Toimittaja: Laura Visapää
Tekstien sisäänjättö vapaa
Indeksoitu
Ei vertaisarvioitu
Kirjallisuutta
Tässä osastossa julkaistaan kirja-arvioita. Kirja-arvio antaa yleiskuvan esiteltävän kirjan sisällöstä ja teemoista. Se avaa teoksen relevanssia fennistiselle lukijakunnalle, ja kirjoittaja voi painottaa arviota tiettyyn näkökulmaan. Varsinkin artikkelikokoelmien kohdalla arviossa kannattaa keskittyä yleiskuvan luomiseen yksityiskohtien sijaan. Kirja-arvio sisältää arvioitavan teoksen taustoituksen (mihin tutkimustraditioon tai -suuntauksiin se liittyy) ja esittelyn (mitkä ovat sen tavoitteet, näkökulmat ja metodologiset valinnat). Arvio ottaa huomioon teoksen lähtökohdat ja tavoitteet (esim. toisella tieteeanalla ilmestynyt tutkimus). Kirja-arvion kriittisyys toteutuu perusteltujen näkemysten esittämisenä sellaisista seikoista kuin esim. missä teoksessa on onnistuttu, mikä jää epäselväksi, missä olisi kehitettävää. Vieraskieliset termit ja käsitteet käännetään suomeksi. Keskeisen alkukielisen termin voi esittää sulkeissa kursivoituna. Kirjallisuusarviot ovat 3–6 liuskan (7 000–15 000 merkin) mittaisia. Kirjoitus otsikoidaan, ja otsikko on eri kuin arvioitavan kirjan otsikko. Otsikon alle merkitään tiedot arvioitavasta teoksesta. Väliotsikot ovat suotavia varsinkin pitkissä arvioissa.
Toimittajat: Karita Suomalainen ja Markus Lakaniemi
Tekstien sisäänjättö vapaa
Indeksoitu
Ei vertaisarvioitu
Arviointiprosessi
Virittäjä noudattaa molemminpuolista anonyymiä (ns. double blind) vertaisarviointia, jossa sekä kirjoittaja(t) että arvioijat säilyvät nimettöminä arviointiprosessin ajan. Artikkelit ja katsaukset arvioidaan anonyymeina vähintään kahdella anonyymilla asiantuntijalla. Päätoimittaja päättää asiantuntijalausuntojen perusteella kirjoituksen julkaisemisesta. Havainnot lähetetään arvioitavaksi pääsääntöisesti yhdelle anonyymille asiantuntijalle. Päätoimittaja vastaa yksin referee-menettelystä. Kaikki kirjoitukset kirja-arvioita lukuun ottamatta tarjotaan päätoimittajalle; kirja-arviot tarjotaan kirjallisuustoimittajalle. Kirjoittaja vastaa itse arvioitavaksi lähetettävän kirjoituksen anonymisoinnista (ei tekijän eikä tutkimushankkeen nimeä, lähdeviittauksiin voi tekijän kohdalle halutessaan merkitä N.N.). Virittäjän kirjoitusten arviointiprosessi kestää keskimäärin kolmesta kuuteen kuukauteen.
Toimitus antaa kustakin kirjoituksesta muokkausehdotuksia, joiden noudattaminen on julkaisemisen edellytys samoin kuin luonnollisesti arviointilausuntojen sisältämien muokkausehdotusten noudattaminen. Kirjoittajan tulee aina lähettää viimeistellyn version liitteenä päätoimittajalle raportti tehdyistä muutoksista ja siitä, miten asiantuntijoiden lausunnot on otettu huomioon. Jos kirjoittaja ei voi noudattaa kaikkia edellytettyjä kommentteja, hänen tulee mainita sivuutetut kommentit selvästi raportissa ja perustella ratkaisunsa. Päätoimittaja ratkaisee tältä perustalta, edellytetäänkö lisämuokkausta ennen kirjoituksen julkaisemista. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää tekstiä. Toimitus ei etukäteen sitoudu kirjoituksen julkaisemiseen edes pyydettyjen kirjoitusten osalta.
Virittäjä on vuoden 2015 alusta ottanut käyttöön Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen ja sitoutunut noudattamaan sen käytölle asetettuja ehtoja (ks. http://www.tsv.fi/tunnus). Arviointiohjeet ovat saatavissa pdf-dokumenttina täältä.
Virittäjän ohjesääntö
Kotikielen Seuran aikakauslehden Virittäjän ohjesääntö
Hyväksytty seuran kokouksessa 3.2.1994. Julkaistu Virittäjässä 2/1994
l.
Virittäjän toimittamisesta huolehtivat toimitusneuvosto ja toimitus.
Toimitusneuvostoon kuuluu Kotikielen Seuran esimies sekä 20 seuran edustamien alojen asiantuntijaa, jotka seura valitsee johtokuntansa ehdotuksesta. Toimitusneuvoston jäsenistä on esimiestä lukuun ottamatta erovuorossa kymmenen joka kolmas vuosi. Ensimmäisellä kerralla erovuoroon tulevat jäsenet arvotaan ensimmäisen valinnan yhteydessä. Muusta syystä avoimeksi tulleelle paikalle valitaan uusi jäsen.
Toimitusneuvoston kokouksiin kutsutaan myös Virittäjän toimitus. Toimitusneuvoston puheenjohtajana on seuran esimies; varapuheenjohtajan toimitusneuvosto valitsee jäsenistään.
2.
Toimitukseen kuuluu päätoimittaja, toimitussihteeri, kirjallisuustoimittaja, taloudenhoitaja ja tarvittaessa muita toimittajia. Kukin toimi voidaan myös jakaa kahden (tai useamman) henkilön kesken. Toimitusneuvosto asettaa päätoimittajan ja määrää toimituksen palkkiot. Päätoimittaja valitsee muun toimituksen.
Päätoimittajan toimikausi on kolme vuotta kerrallaan ja enintään kolme toimikautta yhtäjaksoisesti.
3.
Toimitusneuvosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Se päättää Virittäjän julkaisemisen yleisistä suuntaviivoista Kotikielen Seuran säännöt huomioon ottaen sekä hyväksyy vuosittain, ennen seuran vuosikokousta, päätoimittajan laatiman talous- ja toimintasuunnitelman. Ainakin artikkelimuotoisten käsikirjoitusten julkaisukelpoisuuden arvioi päätoimittajan ohella vähintään yksi toimitusneuvoston jäsenistä.
4.
Toimitusneuvoston kutsuu koolle puheenjohtaja. Toimitusneuvosto on kutsuttava koolle myös, jos päätoimittaja tai kaksi toimitusneuvoston jäsentä sitä vaatii. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta.
Toimitusneuvosto on päätösvaltainen, jos kokouksessa on läsnä seitsemän jäsentä.
Toimitusneuvoston jäsenyydestä ei suoriteta korvausta. Jäsen saa kuitenkin lehden maksutta. Toimitusneuvosto voi päättää, maksetaanko ulkopaikkakuntalaisille jäsenille kokouksista aiheutuneet matkakulut.
5.
Päätoimittaja kirjoittaa lehden nimen, vastaa lehden sisällyksestä, esittää vuosittain talous- ja toimintasuunnitelman toimitusneuvoston hyväksyttäväksi ja valvoo sen toteutumista sekä määrää koti- ja ulkomaisista vaihtosuhteista ynnä mahdollisten ilmaisten vuosikertojen myöntämisestä. Tarvittaessa päätoimittaja voi sopia toimitussihteerin kanssa siitä, että hän hoitaa myös osan 6. kohdassa mainituista toimitussihteerin tehtävistä. Tällöin toimitusneuvosto määrää palkkiot sovitun tehtävänjaon mukaisesti.
6.
Toimitussihteeri hoitaa päätoimittajan ohjeiden mukaan ja tarvittaessa muiden toimittajien auttamana käsikirjoitusten teknisluonteisen viimeistelyn, yhteydenpidon painatukseen, korjausluvun, vedosten lähettämisen kirjoittajille, työhönsä liittyvän kirjeenvaihdon ja vuotuisen sisällysluettelon laatimisen.
Toimitussihteeri pitää pöytäkirjaa toimitusneuvoston kokouksista, ellei kokous toisin päätä.
7.
Virittäjän varoista myönnettävistä kirjoituspalkkioista, jos sellaisia katsotaan voitavan maksaa, päättävät päätoimittaja ja toimitusneuvoston puheenjohtaja yhdessä.
Muut maksumääräykset lehden puolesta allekirjoittaa päätoimittaja tai hänen estyessään toimitusneuvoston puheenjohtaja.
8.
Taloudenhoitaja, jonka tulee olla tilinpitoon perehtynyt henkilö, hoitaa – tarvittaessa päätoimittajan luvalla palkallista apua käyttäen – tilausmaksujen ja lehdelle myönnettyjen raha-avustusten perimisen, tilaajaluettelon pitämisen ja lehden lähetyttämisen, maksujen suorittamisen, vanhojen vuosikertojen ja mahdollisten irtonumerojen myynnin, varastoluettelon pitämisen, lehden tilinpidon ja vuotuisen tilinpäätöksen laatimisen sekä päätoimittajan ohjeiden mukaan maksullisten ilmoitusten hankkimisen.
9.
Virittäjän tilintarkastajina toimivat Kotikielen Seuran tilintarkastajat, jotka seura sääntöjensä mukaan valitsee vuosikokouksessaan.
Tilintarkastajille maksetaan korvaus laskun mukaan.