Epäilemisen ulottuvuuksia
DOI:
https://doi.org/10.23982/vir.101777Avainsanat:
kielto, polysemia, itsevastakohtaisuusAbstrakti
Arvioitu teos:
Jutta Salminen: Epäilemisen merkitys. Epäillä-sanueen polaarinen kaksihahmotteisuus kiellon ja kielteisyyden semantiikan peilinä. Helsinki: Helsingin yliopisto 2020. Johdanto 132 s. ja neljä artikkelia. isbn 978-951-51-5878-9.
Johdanto-osa saatavilla verkossa osoitteessa http://urn.fi/ URN:ISBN:978-951-51-5879-6.
Lähdeviitteet
Anscombre, Jean-Claude – Ducrot, Oswald 1983: L’argumentation dans la langue. Bruxelles: Pierre Mardaga.
Blank, Andreas 2003: Polysemy in the lexicon and in discourse. – Brigitte Nerlich, Zazie Todd, Herman Vimala & David D. Clarke (toim.), Polysemy. Flexible patterns of meaning in mind and language s. 267–293. Berlin: Mouton de Gruyter.
Ducrot, Oswald 1984: Le dire et le dit. Paris: Minuit.
Horn, Laurence R. 1989: A natural history of negation. Chicago: The University of Chicago Press.
Kotilainen, Lari 2007: Kiellon lumo. Kieltoverbitön kieltokonstruktio ja sen kiteytyminen. Suomi 193. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Laitinen, Lea 1988: Pitääkö vaiko saako. Modaaliverbin kaksoissidos. – Virittäjä 92 (1) s. 57–83.
Leino, Jaakko 1999: Mitä tarkoittaa se, että? Se-pronominista subjektina ja objektina toimivan että-lauseen yhteydessä. – Virittäjä 103 (1) s. 27–51.
Lewandowska-Tomaszczyk, Barbara 1998: Dynamic perspective on antonymous polysemy. – Rainer Schulze (toim.), Making meaningful choices in English. On dimensions, perspectives, methodology and evidence s. 121–137. Tübingen: Günter Narr.
Lewandowska-Tomaszczyk, Barbara 2010: Polysemy, prototypes, and radial categories. – Dirk Geeraerts & Hubert Cuyckens (toim.), The Oxford handbook of cognitive linguistics s. 139–169. Oxford: Oxford University Press.
OED = Oxford English dictionary. Oxford: Oxford University Press. https://www.oed.com.
Pajunen, Anneli 2001: Argumenttirakenne. Asiaintilojen luokitus ja verbien käyttäytyminen suomen kielessä. Suomi 187. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Salminen, Jutta 2017a: Mitä tarkoittaa epäillä? Epäillä-verbin polaarisesta merkitysvariaatiosta nykysuomessa. – Virittäjä 121 (1) s. 4–36.
Salminen, Jutta 2017b: Epäillä-verbin polaarinen kaksihahmotteisuus merkitysmuutoksena. – Virittäjä 121 (1) s. 37–66.
Salminen, Jutta 2017c: Epäily vai epäilys? Jaettu polysemia ja lekseemien tyypilliset käytöt. – Sananjalka 59 s. 217–243.
Salminen, Jutta 2018: Paratactic negation revisited. The case of the Finnish verb epäillä. – Functions of Language 25 s. 259–288.
Verhagen, Ariel 2005: Constructions of intersubjectivity. Discourse, syntax and cognition. Oxford: Oxford University Press.
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Jokaisesta Virittäjässä julkaistavasta kirjoituksesta solmitaan lehden ja tekijän tai tekijöiden edustajan kanssa kustannussopimus. Virittäjän kustannussopimus pohjautuu väljästi Tiedekustantajien liiton sopimusmalliin. Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Virittäjän paperi- ja/tai verkkolehdessä. Lisäksi se ennakoi sähköisen julkaisun ja arkistoinnin mahdollisia tulevia tarpeita.
Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta. Virittäjä on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Virittäjän tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla.
