Aivotiedon äärellä
DOI:
https://doi.org/10.23982/vir.115151Avainsanat:
AivotutkimusAbstrakti
Arvio teoksesta
Synnöve Carlson & Riitta Hari (toim.): Aivoaakkoset. Aalto-yliopiston julkaisusarja 5/2021. Espoo: Aalto ARTS Books. 304 s.
Lähdeviitteet
Barabási, Albert-László 2002: Linkit. Verkostojen uusi teoria. Suom. Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita.
Brattico, Pauli 2011: Erottava tekijä – Virittäjä 115 (2) s. 221–238.
Brattico, Pauli 2013: Introspektio, kielen autonomia ja aineistot. Pohdintoja kielitieteen menetelmistä. – Virittäjä 117 (1) s. 102–109.
Chomsky, Noam 2007: Of minds and language. – Biolinguistics 1 s. 9–27.
Hakulinen, Auli 2007: Silmäyksiä fennistiikan historiaan. – Virittäjä 111 (1) s. 89–96.
Hakulinen, Auli – Karlsson, Fred 1979: Nykysuomen lauseoppia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 350. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Hari, Riitta 2017: Miten ymmärrämme toisiamme: neurotieteilijän näkökulma. – Antti Gronow & Tuukka Kaidesoja (toim.), Ihmismielen sosiaalisuus s. 30–53. Helsinki: Gaudeamus.
Hari, Riitta – Kujala, Miiamaria 2009: Brain basis of human social interaction. From concepts to brain imaging. – Physiological Revue 89 (2) s. 453–479.
Hari, Riitta – Järvinen, Jaakko – Lehtonen, Johannes – Lonka, Kirsti – Sams, Mikko – Ylikoski, Petri 2015: Ihmisen mieli. Helsinki: Gaudeamus.
Hauser, Marc D. – Chomsky, Noam – Fitch, Tecumseh W. 2002: The faculty of language. What is it, who has it, and how did it evolve? − Science 298 s. 1569−1579. https://doi.org/10.1126/science.298.5598.1569.
Hauser, Marc D. – Chomsky, Noam – Fitch, Tecumseh W. 2010: The faculty of language: what is it, who has it, and how did it evolve? – Richard K. Larson & Viviane Déprez & Hiroko Yamakido (toim.), The evolution of human language. Biolinguistic perspectives s. 14–42. Cambridge: Cambridge University Press.
Heikkola, Leena Maria – Vainio, Seppo 2020: Psyko- ja neurolingvistiikka. – Milla Luodonpää-Manni, Markus Hamunen, Reetta Konstenius, Matti Miestamo, Urpo Nikanne & Kaius Sinnemäki (toim.), Kielentutkimuksen menetelmiä I–IV s. 985–990. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1457. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Helasvuo, Marja-Liisa 2008: Minä ja muut. Puhujaviitteisyys ja kontekstuaalinen tulkinta. – Virittäjä 112 (2) s. 186–206.
Herlin, Ilona – Visapää, Laura 2011: Mitä on empatia ja mikä sen suhde kieleen? – Ilona Herlin, Emmi Laukkanen, Maria Mäkinen, Jutta Salminen & Laura Visapää (toim.), Kieli ja empatia. Kielen opissa 9. Helsinki: Helsingin yliopisto. http://doi.org/10.31885/9789521075704.
Herlin, Ilona – Visapää, Laura 2016: Dimensions of empathy in relation to language. – Nordic Journal of Linguistics 39 (2) s. 135–157.
Itkonen, Esa 1986: Ajatuksia Chomskyn nykyvaiheesta. – Virittäjä 90 (3) s. 63–271.
Itkonen, Esa 1994: Universaalikieliopin kognitiiviset juuret. – Virittäjä 98 (2) s. 179–202.
Kauppinen, Anneli 1998: Puhekuviot, tilanteen ja rakenteen liitto. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kauppinen, Anneli 2020: Mistä kieli meihin tulee. Tampere: Vastapaino.
Langacker Ronald W. 1987: Foundations of cognitive grammar. Vol 1. Theoretical prerequisities. Stanford, CA: Stanford University Press.
Langacker Ronald W. 2017: Entrenchment in cognitive grammar. – Hans-Jörg Schmid (toim.), Entrenchment and the psychology of language learning. How we reorganize and adapt linguistic knowledge s. 39–56. Berlin: De Gruyter Mouton.
Larson, Richard K. – Déprez, Viviane – Yamakido, Hiroko (toim.) 2010: The evolution of human language. Biolinguistic perspectives. Cambridge: Cambridge University Press.
Levinson, Stephen C. 2016: Turn taking in human communication. Origins and implications for language processing. – Trends in Cognitive Sciences 20 (1) s. 6–41.
Lieberman, Philip 2010: The creative capacity of language, in what manner is it unique, and who had it? – Richard K. Larson & Viviane Déprez & Hiroko Yamakido (toim.), The evolution of human language. Biolinguistic perspectives s. 163–175. Cambridge: Cambridge University Press.
Ochs, Elinor – Schieffelin, Bambi 1995: The impact of language socialization on grammatical development. – Paul Fletcher & Brian MacWhinney (toim.), The handbook of child language s. 73–94. Cambridge: Blackwell.
Piattelli-Palmarini, Massimo 1980: Language and learning. The debate between Jean Piaget and Noam Chomsky. London: Routledge & Kegan Paul.
Ravila, Paavo 1963: Transformaatioteoria – Virittäjä 67 (1) s. 1–16.
Rojola, Lea – Laitinen, Lea 1998: Keskusteluja performatiivisuudesta. – Lea Laitinen & Lea Rojola (toim.), Sanan voima. Keskusteluja performatiivisuudesta s. 7–33. Tietolipas 160. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Schmid, Hans-Jörg 2017: A framework for understanding linguistic entrenchment and its psychological foundations. – Hans-Jörg Schmid (toim.), Entrenchment and the psychology of language learning.How we reorganize and adapt linguistic knowledge s. 9–35. Berlin: De Gruyter Mouton.
Surakka, Maija 2019: Ajan paikka. Ajanilmausten kehityspolkuja lasten kielessä. Dissertations in Education, Humanities, and Theology No 139. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2973-0.
Tieteen termipankki = Tieteen termipankki: Kielitiede: merkitys. https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:merkitys (21.9.2022).
Tiedostolataukset
Julkaistu
Numero
Osasto
Lisenssi
Jokaisesta Virittäjässä julkaistavasta kirjoituksesta solmitaan lehden ja tekijän tai tekijöiden edustajan kanssa kustannussopimus. Virittäjän kustannussopimus pohjautuu väljästi Tiedekustantajien liiton sopimusmalliin. Kustannussopimus kattaa kirjoituksen julkaisun Virittäjän paperi- ja/tai verkkolehdessä. Lisäksi se ennakoi sähköisen julkaisun ja arkistoinnin mahdollisia tulevia tarpeita.
Tekijänoikeuksista saa lisätietoa Kopioston sivuilta. Virittäjä on tieteellinen aikakausjulkaisu, joka ei tavoittele kaupallista hyötyä vaan kustannussopimuksen tavoitteena on tunnustaa tekijän moraaliset oikeudet teokseen ja mahdollistaa Virittäjän tarjoama tieteellisen tiedon levittäminen niin painetussa muodossa kuin sähköisillä foorumeilla.
