Suomen kieli luokanopettajaopiskelijoiden kieli-ideologisessa ajattelussa

Menetelmätriangulaatio ideologisten prosessien tavoittamisen välineenä

Kirjoittajat

• Heidi Niemelä Oulun yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23982/vir.148434

Avainsanat:

kieli-ideologiat, visuaaliset metodit, opettajankoulutus, asemointi, vuorovaikutussosiolingvistiikka

Abstrakti

Tutkimuksessa tarkastellaan, minkälaisia suomen kieleen ja sen puhujiin liittyviä luokitteluja luokanopettajaopiskelijat ryhmäkeskustelussaan rakentavat ja millaisia kieli-ideologisia prosesseja niiden taustalla voidaan tunnistaa. Lisäksi keskitytään siihen, miten osallistujat asemoivat itseään ja toisiaan suhteessa ryhmäkeskustelun aiheeseen ja millaisia keinoja he käyttävät.

Tutkimuksen taustamotivaatioina ovat olleet halu ymmärtää suomen kieleen liittyviä kieli-ideologisia prosesseja monikielisessä yhteiskunnassa ja monikielissä kouluissa, minkä lisäksi on haluttu testata tutkimusalaan soveltuvaa metodiikkaa. Tutkimusasetelman menetelmätriangulaatiossa joukko luokanopettajaopiskelijoita osallistui suomen kieleen liittyvään, reflektiiviseen työstötehtävään, minkä jälkeen he keskustelivat tehtävästä pienessä ryhmässä. Työstötehtävänä oli piirtää ’suomen kieli’.

Tulokset osoittavat, että menetelmätriangulaation avulla on mahdollista päästä syvällisiin kieli-ideologisiin keskusteluihin. Suomen kieltä koskevaa ajattelua aktivoinutta piirustustehtävää seurannut ryhmäkeskustelu on tarjonnut osallistujille tilaisuuden metakieliseen pohdintaan, jossa on rakentunut useammanlaisia luokitteluja sekä suomen kielelle että sen puhujille tai henkilöille, jotka eivät puhu suomea. Ryhmäkeskustelussa rakentuu voimakas etnolingvistinen oletus.

Tutkimusasetelma avaa mahdollisuuden tarkastella sellaista kulttuurista tietoa, jonka avulla suomen kieltä, sen konteksteja sekä kielenkäyttäjiin liitettyjä katego­rioita ja sosiaalisia persoonia on mahdollista tarkastella. Menetelmätriangulaatio pystyy tavoittamaan useanlaisia näkemyksiä suomen kielestä mutta myös siihen liitetyistä laajemmista yhteiskunnallisista diskursseista ja näin myös kieliyhteisöstä ja sen kieli-ideologioista.

Kieli-ideologioiden tutkimisen lisäksi menetelmätriangulaatio lisää kieli­tietoisuutta. Työstötehtävän keskustelussa osallistujatvoivat tulla itse ideologisista ulottuvuuksista tietoisiksi. Työstötehtävän kaltaiset interventiot tarjoavat siis mahdollisuuden syventää niin luokanopettajaopiskelijoiden kuin myös opettajien kielitietoisuutta ja näin myös vaikuttaa kouluissa kierrättyviin kieli-ideologioihin ja sekä koulujen toiminnan kielitietoisuuteen.

 

The Finnish language in the language-ideological thinking of primary teacher students. Methodological triangulation as a tool for accessing ideological processes

This study examines the types of classifications related to the Finnish language and its speakers that student teachers construct in their group discussions, and the language-ideological processes that can be identified behind these classifications. Additionally, the focus is on how participants position themselves and others in relation to the topic of the group discussion, and what kinds of strategies they use.

The underlying motivation for the study is a desire to understand language-ideological processes related to the Finnish language in a multilingual society and multilingual schools, as well as to test methodology suitable for such a field of research. In the methodological triangulation of the research design, a group of student teachers participated in a reflective task related to the Finnish language, after which they discussed the task in small groups. The task was to draw ‘the Finnish language’.

The results show that methodological triangulation enables access to in-depth language-ideological discussions. The group discussion following the drawing task, provided participants with an opportunity for metalinguistic reflection, during which various classifications were constructed both for the Finnish language and for its speakers. A strong ethnolinguistic assumption arose from the group discussion.

The research design enables the examination of cultural knowledge through which the Finnish language, its contexts and the categories associated with its users can be explored. In addition to investigating language ideologies, methodological triangulation enhances language awareness. In a task such as that implemented, the participants may also become aware of ideological dimensions themselves. Interventions like this task offer an opportunity to deepen the language awareness of both student and qualified teachers alike and thereby influence the language ideologies circulating in schools as well as the language awareness of school practices.