Koska, sillä vai kun? Tilastollinen analyysi kausaalikonjunktioiden käyttöä selittävistä tekijöistä

Kirjoittajat

• Mikko Haule Helsingin yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23982/vir.155019

Avainsanat:

kausaalikonjunktio, kausaalinen suhde, subjektiivisuus, puhekielisyys, tilastollinen analyysi

Abstrakti

Tässä artikkelissa selvitetään, millä tavoin erilaiset subjektiivisuuteen ja puheen representaatioon liittyvät tekijät voivat selittää suomen kausaalikonjunktioiden koska, sillä ja kun käyttöä kaunokirjallisessa aineistossa. Tilastoanalyysin (logistinen sekamalli) avulla tarkastellaan kymmenen kielellisen muuttujan (kahdeksan subjektiivisuuteen ja kahden puheen representaatioon liittyvän muuttujan) vaikutusta konjunktion valintaan ottamalla huomioon myös romaanikohtaisen konjunktioiden frekvenssien vaihtelun.

Tuloksista käy ilmi, että lähes kaikki tarkasteltavat muuttujat selittävät ainakin jossain määrin konjunktioiden valintaa. Konjunktion sillä käyttöä suosivat lähes kaikenlaiset subjektiiviset kontekstit. Sillä on myös konjunktioista vähiten puhekielinen: sen käytön todennäköisyyttä lisäävät ei-dialogiset tekstinosat sekä puhekielisyyden puuttuminen.

Konjunktion kun käyttöä suosivat muun muassa sellainen kausaalinen suhde, jossa syysegmentin tiedolla perustellaan puheaktia (kuten kysymystä tai pyyntöä), sekä ennalta tunnettu tieto konjunktion perässä olevassa syysegmentissä. Lisäksi dialogiosiot ja puhekielisyys suosivat kun-konjuktion käyttöä verrattuna koska- ja erityisesti sillä-­konjuktion käyttöön.

Konjunktiota koska voi pitää monella tapaa neutraaleimpana konjunktiona: tunnettu tieto syysegmentissä, dialogiosiot ja puhekielisyys lisäävät koska-konjuktion käytön toden­näköisyyttä verrattuna sillä-konjunktion todennäköisyyteen, mutta pienentävät sitä verrattuna kun-konjunktion todennäköisyyteen. Verrattaessa konjunktioita koska ja sillä havaitaan, että koska-konjuktion käyttöä suosivat objektiiviset ja konjunktion sillä käyttöä subjektiiviset kontekstit. Lisäksi näitä kahta konjunktiota verrattaessa romaanikohtainen vaihtelu selittää huomattavasti konjunktion valintaa.

Lisäksi tulokset osoittavat monen muuttujan selittävän suomen konjunktioiden eroja hyvin samankaltaisesti kuin esimerkiksi ranskan, saksan ja hollannin konjunktioiden eroja.

 

Koska, sillä or kun? Statistical analysis of factors explaining the use of causal connectives

This article investigates how different factors related to subjectivity and the representation of speech can explain the use of the Finnish causal connectives koska, sillä and kun in a literary corpus. A statistical analysis (mixed-effect logistic regression) is used to examine the effect of ten linguistic variables (eight related to subjectivity and two to the representation of speech) on connective choice, by also considering novel-specific variation in connective frequencies.

The results show that, at least to some extent, almost all of the variables examined explain the choice of connectives. The use of sillä is favoured by almost all kinds of subjective contexts. Sillä is also the least ‘oral’ of the connectives: non-dialogical sequences of the text, as well as the absence of orality markers increase the likelihood of its use.

The use of kun, meanwhile, is favoured by a causal relation in which the information in the cause segment following the connective is used to justify a speech act (such as a question or request), and by addressee-known information in the cause segment. In addition, dialogical sequences and the presence of orality markers tend towards the use of kun rather than koska or, in particular, sillä.

The connective koska can be considered the most neutral connective in many regards: known information in the cause segment, dialogical sequences and the presence of orality markers increase the likelihood of using koska rather than sillä but decrease its use in relation to kun. When comparing the connectives koska and sillä, the author notes that the use of koska is favoured by objective contexts and the use of sillä by subjective contexts. Moreover, when comparing these two connectives, novel-specific variation is also relevant in explaining the choice of connective.

The results show that many variables explain the differences between Finnish connectives in a similar way to those between connectives in languages such as French, German and Dutch.