Suunvuoro
Abstrakti
Tämän numeron sivuilla Olli Kuparinen ja Johanna Vaattovaara pohtivat muun muassa muunsukupuolisuuden roolia sosiolingvistisenä taustamuuttujana. Mikäli lehteä julkaistaisiin Yhdysvaltain tämänhetkisen hallinnon vaikutuspiirissä, muunsukupuolisuus olisi kiellettyjen sanojen listalla. Paitsi itse sana, kielletty on sen referentti: Donald Trump allekirjoitti virkaanastujaispäivänään määräyksen, jonka mukaan Yhdysvallat tunnustaa jatkossa vain kaksi sukupuolta (miehen ja naisen).
Yhdysvalloissa otetaan tarkkaan syyniin tieteellisiä julkaisuja, joissa Trumpin hallinnon kieltämiä sanoja on käytetty; sellaisia vertaisarvioinnissa olevia artikkeleja, joissa käsitteitä on käytetty, on jätetty julkaisematta tai ne ovat jääneet arviointilimboon linjausten tultua julki alkuvuodesta 2025. Yhdysvaltojen hallinto on painostanut myös Helsingin yliopistoa poistamaan tiettyjä ilmauksia Fulbright-stipendien tiedotteista (esim. ilmastonmuutos, tasa-arvoinen yhteiskunta). Vaatimuksen tultua julki suomalainen tiedeyhteisö julkaisi vetoomuksen, jossa vaaditaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreilta julkista sitoutumista tieteen vapauden ja sananvapauden suojelemiseen.
Suomalaisia tiedelehtiä Yhdysvaltain hallintokoneiston sensuuri ei sinänsä koske. Miksi siis pohtia esimerkiksi Virittäjän sisältöä suhteessa Trumpin propagandaan? Näin räikeät sensurointipyrkimykset tekevät harvinaisen näkyväksi erilaiset maailmankuvat ja maailman, jossa todellisuus olisi mahdollista käsitteistää sormia napsauttamalla niin, että tietyt ilmiöt vain katoaisivat. Vetoomuksessa pelätäänkin kiellettyjen sanojen listan olevan vasta alkua ja pyydetään rehtoreilta eksplisiittisiä lausuntoja siitä, ettei suomalaisten korkeakoulujen tutkimusta ja viestintää sensuroida poliittisten pyrkimysten mukaisesti.
On onneksi vaikeaa kuvitella suomalaista yhteiskuntaa, jossa toimituksen seinässä olisi lista sanoja, joita tiedelehdessä ei saa julkaista. On kuitenkin kiinnostavaa pohtia, millaiset poliittiset pyrkimykset ovat ohjanneet esimerkiksi Virittäjän julkaisupäätöksiä sen historian aikana. Tiedelehtien historiaa luetaan ennen kaikkea tieteellisten paradigmojen vaihtelujen kautta – tietyt sanat eivät tiettynä ajankohtana ole hyväksyttyjä, koska ne edustavat ”väärää” teoreettista suuntausta – mutta olisi hyvä pohtia sitäkin, miten yhteiskunnalliset arvot ja ihanteet ovat näkyneet julkaistujen tekstien ja lehden toimittamisen historiassa. En viittaa suoraan sensuuriin, mutta sen tarkasteluun, millaiset arvot ovat ohjanneet lehden toimitusprosesseja. Pelkästään Virittäjän 50 ensimmäisen ilmestymisvuoden ajalle osuvat esimerkiksi naisten äänioikeus, maan itsenäistyminen, sisällissota, Neuvostoliiton synty sekä maailmansodat. Millaisia implisiittisiä kieltoja on tuolloin – ja myös ihan viime aikoina – ollut, ja millaisiiin agendoihin tehdyt valinnat kytkeytyvät?
Sensuroinnissa on kyse todellisuuden mukauttamisesta omiin pyrkimyksiin – Trumpin kohdalla ennen kaikkea ”woken” ja yleisemmin moniäänisyyden ja vähemmistöjen tasa-arvopyrkimysten kieltämisestä. Ilolla totean, että myös tämä Virittäjä julkaisee monia Trumpin hallinnon kieltämiä sanoja – muunsukupuolisuuden ohella puhe on esimerkiksi alkuperäiskansoista, naisista, vähemmistöistä ja aina vaarallisista pronomineista.
Laura Visapää
